LIIKENNETURVALLISUUS Vuosina 2018–2022 tieliikenteessä tapahtui 271 päihtyneen moottoriajoneuvon kuljettajan aiheuttamaa onnettomuutta, joissa menehtyi 308 henkeä. Määrä vastaa yli kolmannesta kaikista kuolemaan johtaneista moottoriajoneuvo-onnettomuuksista.
Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnat ovat vuosien ajan esittäneet lukuisia keinoja päihdeonnettomuuksien vähentämiseksi. Onnettomuustietoinstituutti esittää, että keinot tulee ottaa käyttöön, jotta liikenteen päihdeongelma saadaan ratkaistua.
Monet keinot vaativat puuttumista ilmiön juurisyyhyn, eli kuljettajien päihdeongelmaisuuteen. Juuri julkaistussa OTI-päihderaportissa tehdyn tarkastelun mukaan yli puolella eli 66 prosentilla päihdeonnettomuuden vuosina 2018–2022 aiheuttaneista kuljettajista oli viitteitä päihderiippuvuudesta.
Päihteet ovat laaja yhteiskunnallinen kysymys, joka ei kosketa vain liikennettä. Tutkijalautakunnat ehdottavat niin laajemmin yhteiskuntaa kuin yksilöäkin koskevia toimenpiteitä.
− Viranomaisten yhteistyötä tulisi lujittaa ja voimakkaampi puuttuminen ajo-oikeuksiin sallia, esimerkiksi ajokieltoja pidentää. Lisäksi alkolukon määrääminen toistuvasti rattijuopumuksesta kiinni jääneille ehkäisisi onnettomuuksia tehokkaasti, OTIn liikenneturvallisuuspäällikkö Esa Räty painottaa.
Suomen liikenneturvallisuusstrategiaa ohjaa nollavisio, eli visio liikenteestä, jossa kenenkään ei tarvitse kuolla tai loukkaantua vakavasti. Lisäksi EU:n ajokorttidirektiivin mukaan päihderiippuvaisilla ei tule olla ajo-oikeutta.
Direktiivin mukaan ajokorttia ei saa myöntää tai ajolupaa uudistaa henkilöille, jotka ovat päihderiippuvaisia tai toistuvasti jääneet kiinni päihteiden vaikutuksen alaisena ajamisesta. Ajo-oikeus voidaan myöntää vasta asiantuntijalääkärin lausunnon ja säännöllisten lääkärintarkastusten perusteella, jos henkilö osoittaa olleensa raittiina määräajan.
− Onnettomuuksien vähentämiseksi kuljettajien päihdeongelmiin tulee puuttua nykyistä järeämmin. Tähän velvoittavat sekä liikenteen nollavisio että EU:n ajokorttidirektiivi, mutta nykyisellään päihdeongelmaisten ajo-oikeutta ei kyetä Suomessa rajoittamaan riittävän tehokkaasti, OTIn liikenneturvallisuusjohtaja Kalle Parkkari painottaa.
Päihdyttäviä aineita ovat alkoholi, huumeet ja ajokykyyn vaikuttavat lääkkeet. Kaikista vuosina 2018–2022 tapahtuneista 742:sta kuolemaan johtaneesta moottoriajoneuvo-onnettomuudesta eli onnettomuuksista, joissa menehtyneet olivat moottoriajoneuvossa, päihtyneet kuljettajat aiheuttivat 271 eli yli kolmanneksen eli 38 prosenttia. Kuljettajien käyttämistä päihteistä alkoholi oli edelleen yleisin, mutta joka kolmas kuljettaja oli sekakäyttäjä, eli useamman kuin yhden päihdyttävän aineen vaikutuksen alaisena.
Päihtyneiden moottoriajoneuvon kuljettajien aiheuttamissa onnettomuuksissa menehtyi 308 henkeä. Päihtyneiden kuljettajien itsensä lisäksi menehtyneiden joukossa oli 24 toisessa ajoneuvossa ollutta sivullista, viisi polkupyöräilijää ja kolme jalankulkijaa sekä 45 päihtyneen kyydissä matkustanutta.
Vuosina 2018–2022 tutkittiin 18 päihtyneen polkupyöräilijän ja 20 päihtyneen jalankulkijan kuolemaan johtanutta onnettomuutta. Näissä onnettomuuksissa pyörällä tai jalan liikkuneet olivat tyypillisesti voimakkaasti päihtyneitä.
Päihtyneistä pyöräilijöistä 11 menehtyi yksittäisonnettomuuksissa, eli mukana ei ollut muita osapuolia. Yksittäisonnettomuudet olivat pyöräilijän kaatumisia, suistumisia ja törmäyksiä esteeseen. Seitsemän päihtynyttä pyöräilijää menehtyi yhteenajoissa, joista neljässä tapauksessa pyöräilijä oli onnettomuuden pääasiallinen aiheuttaja. Tutkijalautakunnat esittävät, että päihtyneenä pyöräilyn vaaroista tulisi valistaa nykyistä enemmän.
Lue myös: Vuokrattavalle sähköpotkulaudalle on hankittava liikennevakuutus – loukkaantuneen asema paranee
Kommentoi Facebookissa