YKSINÄISYYS HelsinkiMission tuore School to Belong -yksinäisyyskysely osoittaa, että 17 prosenttia oppilaista ja opiskelijoista kokee yksinäisyyttä oppilaitoksessaan. Yksinäisyys on kasvanut kahden vuoden takaisesta 15 prosentista. Erityisesti jatkuva yksinäisyys on lisääntynyt, mikä herättää huolta nuorten henkisestä ja fyysisestä hyvinvoinnista.
Kysely osoittaa, että yksinäisyyden kokemukset vaihtelevat oppilaitostyypin ja ikäryhmän mukaan, ja erityisesti vähemmistöryhmien opiskelijat ovat alttiimpia yksinäisyydelle. School to Belong -yksinäisyyskyselyyn osallistui kaikkiaan 79 oppilaitosta, 3503 oppilasta ja opiskelijaa, 1123 oppilaitosten henkilökunnan jäsentä ja 1033 huoltajaa. Joukossa oli yläkouluja, toisen asteen oppilaitoksia ja korkeakoulu.
Tulokset eivät yllätä HelsinkiMission asiantuntijoita. Yksinäisyyden lisääntymistä osattiin odottaa.
– Onhan se riipaisevaa, kun kaikki eivät löydä kaveria. Oppilaitoksissa ei ehkä ole ymmärretty, kuinka paljon niiltä vaaditaan aktiivisuutta, toimijuutta ja vastuunkantoa, HelsinkiMission yksinäisyystyön päällikkö Maria Lähteenmäki toteaa.
Ammattioppilaitos Omniassa Espoossa nuoret tietävät, että uusiin ihmisiin tutustuminen ei aina ole helppoa.
– Yksinäisyyden lisääntyminen tuntuu surulliselta, koska kaikki tarvitsevat ystäviä, huokaa muotialaa opiskeleva Anastasiia Golovakho.
Hänellä on omakohtaista kokemusta yksinäisyydestä. Golovakho muutti puoli vuotta sitten Suomeen eikä hän aluksi tuntenut ketään.
– Minulla ei ollut ystäviä eikä tuttavia. Onneksi ammattikoulumme järjesti paljon tapahtumia, joissa tutustuin uusiin ihmisiin. Lisäksi koulun henkilökunta auttoi meitä. Nyt minulla on kavereita, Golovakho kertoo.
Murheellista on, että myös kaikkein haitallisin yksinäisyyden muoto, jatkuva yksinäisyys, on lisääntynyt. Vuoden 2022 yksinäisyyskyselyssä jatkuvaa yksinäisyyttä oli kokenut 5,5 prosenttia vastaajista, mutta vuonna 2024 luku nousi jo 7,4 prosenttiin.
– Vaikeaa yksinäisyyttä kokee vain pieni osuus opiskelijoista, mutta esimerkiksi yksittäisen oppilaitoksen kohdalla puhutaan jo kymmenistä ihmisistä. Pitkittyneellä yksinäisyydellä voi olla vakavia vaikutuksia henkiseen ja fyysiseen terveyteen sekä opinnoissa pärjäämiseen, Maria Lähteenmäki sanoo.
Kyselyn mukaan yksinäisyyden kokemukset yleistyvät iän myötä. Yksinäisyyteen vaikuttaa myös oppilaitostyyppi. Kyselyyn vastanneista yli 20-vuotiaista opiskelijoista 23 prosenttia kokee oppilaitoksessaan haitallista yksinäisyyttä. Sen sijaan 15- ja 16-vuotiaista opiskelijoista haitallista yksinäisyyttä kokee vain 12 prosenttia.
Yläkouluissa yksinäisyyttä kokee 10 prosenttia, lukioissa 10 prosenttia ja ammattioppilaitoksissa jopa 19 prosenttia vastaajista. Korkeakouluissa yksinäisyys on vielä yleisempää. Ammattikorkeakoulussa yksinäisyyttä koki 35 prosenttia. Sen sijaan korkeakouluopiskelijoista peräti 51 prosenttia kokee yksinäisyyttä.
Kysely nostaa esiin, että yksinäisyys on vahvasti sukupuolittunutta. Miehistä 11 prosenttia kokee yksinäisyyttä ja naisista 19 prosenttia. Eniten yksinäisyyttä kokevat ne opiskelijat, jotka eivät identifioidu miehiksi tai naisiksi tai eivät halunneet kyselyssä määrittää sukupuoltaan. Siinä ryhmässä jopa 28 prosenttia kokee yksinäisyyttä.
Yksinäisyyden lisääntymiselle on useita syitä: esimerkiksi sosiaalisten taitojen heikentyminen, viestinnän digitaalisuus ja somen käytön lisääntyminen. Koronapandemian aikana sosiaaliset kontaktit ja harrastukset vähenivät merkittävästi, mikä on voinut vaikuttaa nuorten sosiaalisten taitojen heikentymiseen. Digitaalisen viestinnän ja sosiaalisen median käytön lisääntyminen voi myös osaltaan syventää yksinäisyyden tunteita.
Lue myös: Suomen itsemurhaluvut edelleen Pohjoismaiden synkimmät – tekijä useimmiten keski-ikäinen mies
Kommentoi Facebookissa