VÄESTÖ Vieraskielisten määrän kasvu jatkui Suomessa vilkkaana vuonna 2024. Vuoden aikana vieraskielisten eli muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvien määrä lisääntyi lähes 52 000 henkilöllä.
Vieraskielisten osuus Suomen väestöstä oli vuoden lopussa 10,8 prosenttia. Osuus kasvoi lähes prosenttiyksiköllä vuotta aiemmasta. Tiedot selviävät Tilastokeskuksen väestörakennetilastosta.
– Vieraskielisten väestöosuus kasvoi kaikissa maakunnissa vuonna 2024. Ulkomaista syntyperää olevien osuus nousi yli yhdentoista prosentin ja oli maakunnista korkein Uudellamaalla, jossa jo lähes joka viides asukas on ulkomaista syntyperää, Tilastokeskuksen yliaktuaari Markus Rapo kertoo.
Venäjää äidinkielenään puhuvat ovat yhä selvästi suurin vieraskielisten ryhmä Suomessa. Vuonna 2024 venäjänkielisten määrä ylitti sadantuhannen rajan. Venäjää puhuvien määrä on kasvanut vuosien 2014 ja 2024 välisenä aikana yli 30 000 henkeä.
– Toiseksi suurin kieliryhmä, vironkieliset, on kasvanut samaan aikaan vain 3 000. Viime vuonna viroa äidinkielenään puhuvien määrä väheni.
Kymmenestä suurimmasta kieliryhmästä suhteellinen kasvu on ollut ukrainankielisiä lukuun ottamatta suurinta arabian- ja persiankielisten joukossa.
– Arabia lähestyy jo viroa suomen toiseksi yleisimpänä vieraana kielenä. Arabiankielisten määrä on lähes kolminkertaistunut vuoteen 2014 verrattuna, Rapo sanoo.
Vaikka maahanmuutto Suomeen väheni edellisvuodesta, väkiluku kasvoi sen vetämänä 32 120 henkilöllä, selviää Tilastokeskuksen väestörakennetilaston tiedoista. Se on toiseksi suurin väkiluvun lisäys viimeisen 60 vuoden aikana. Väkiluvun kasvusta osa selittyy Ukrainan kansalaisilla: vuoden 2024 aikana runsaat 13 000 ukrainalaista sai kotikunnan Suomesta ja tuli näin tilastoissa mukaan Suomen väestöön.
Kaikista ulkomaalaistaustaisista henkilöistä jopa lähes puolet asui viime vuoden lopussa pääkaupunkiseudulla. Manner-Suomen kunnista korkeimmat osuudet löytyivät Vantaalta, 29,2 prosentilla, Espoosta, 25,1 prosenttia sekä Närpiöstä, 23,0 prosenttia.
Vantaalla kotimaisia kieliä äidinkielenään puhuvien määrä jopa laski vuonna 2024, toisin kuin naapurikaupungeissa Helsingissä ja Espoossa.
Kommentoi Facebookissa