VEROTUS Verohallinto muistuttaa, että 10.11. julkistettavat tuloverotuksen julkiset verotiedot eivät kerro kaikkea henkilöiden todellisista tuloista. Vuoden 2019 julkisissa verotiedoissa näkyi 81 prosenttia ansiotuloista, sillä esimerkiksi verovapaat etuudet ja verovähennykset eivät käy tiedoista ilmi.
Eniten tienaavien henkilöiden kohdalla kyse voi olla sadoista tuhansista euroista.
Kun henkilöiden tulotiedoista kerrotaan veropäivänä, puhutaan yleensä tulon määrästä, joka on henkilön valtionverotuksessa verotettavaa tuloa. Silloin tuloista on jo tehty tietyt vähennykset. Kunnallisverotuksessa henkilön tulot ovat yleensä vielä valtionverotustakin pienemmät, koska vähennyksiä on enemmän.
Julkisissa verotiedoissa näkyvät esimerkiksi henkilön valtionverotuksessa verotettava ansiotulo ja pääomatulot sekä maksuunpantujen verojen yhteismäärä.
Sen sijaan julkisista verotiedoista eivät selviä eräät verovähennykset – esimerkiksi kodin ja työpaikan väliset matkakulut, etätöihin liittyvät vähennykset, työasuntovähennys – ja verovapaat etuudet, kuten esimerkiksi lapsilisä ja toimeentulotuki sekä pääomatulojen verovapaat osuudet, esimerkiksi listaamattomista yhtiöistä saatujen osinkojen verovapaa osuus.
– Esimerkiksi alle 20 000 euroa tienaavien ansiotuloista julkiset verotiedot kattoivat noin 60 prosenttia kokonaistuloista 2019. Eniten tienaavien tuloluokissa puolestaan julkisista verotiedoista voi puuttua satoja tuhansia euroja henkilön kokonaistuloista, tuoteomistaja Aki Savolainen Verohallinnosta kertoo.
Vuonna 2019 ansiotuloja kertyi 137,2 miljardia euroa. Valtionverotuksessa verotettavaa ansiotuloa summasta oli 111,7 miljardia euroa. Näin ollen julkisissa verotiedoissa pimentoon jäävien ansiotulojen osuus koko ansiotulopotista oli edellisvuonna vajaa 19 prosenttia.
Jos henkilö ilmoittaa verotukseensa vähennyksiä, jotka pienentävät verotettavan ansiotulon määrää, ilmoitetut vähennykset eivät näy julkisissa verotiedoissa. Ansiotuloista voi vähentää tulonhankkimismenoja, esimerkiksi kodin ja työpaikan väliset matkakustannukset ja työasuntovähennyksen.
Henkilöt vähensivät tulonhankkimismenoja vuonna 2019 yhteensä 4,7 miljardia euroa. Suurin osa vähennyksistä kohdistui palkkatuloihin.
– Esimerkiksi 50 – 54 999 euroa vuodessa tienaavat saavat valtionvarotuksessa keskimäärin useiden tuhansien eurojen vähennykset, eli tämä määrä tuloa ei näy julkisissa verotiedoissa. Summassa on mukana sekä henkilön itse tekemät vähennykset että Verohallinnon tekemät automaattiset vähennykset, Savolainen kertoo.
Julkisissa verotiedoissa pääomatuloista näkyi 74 prosenttia, eli 9,9 miljardia euroa. Pääomatuloja kertyi kokonaisuudessaan vuonna 2019 noin 13,3 miljardia euroa.
Erityisesti alle tuhannen euron veronalaisissa pääomatuloissa on suhteessa paljon tuloa, joka ei näy julkisissa verotiedoissa. Asia johtuu siitä, että on paljon asiakkaita, joille kertyy pieniä osinkoja listaamattomista yhtiöistä.
Suhteellisesti eniten pääomatuloja taas näkyy yli miljoonan tienanneilla. Heillä pääomatulot muodostuvat pääasiassa luovutusvoitoista.
– Euromääräisesti eniten pääomatuloja jää julkisten verotietojen ulkopuolelle, kun tuloja on paljon. Syynä tähän ovat verovapaat osingot, Savolainen kertoo.
Lue myös: Valtava tietovuoto paljastaa kytkentöjä veroparatiiseihin – mukana yli 200 suomalaista
Kommentoi Facebookissa