MAATALOUS Sami ja Toni Hannulan tilakeskus on noussut nykyisiin mittasuhteisiinsa nopeassa tahdissa.
– Kun kaikki lähtee alusta, niin opittavaa ja opeteltavaa riittää. Tämä on kuitenkin meidän näköistä elämää ja ennen kaikkea meidän tyylinen tuotantomalli, seinäjokelaiset veljekset luonnehtivat tyytyväisinä.
Sukupolvenvaihdos veljesten kotitilalla tehtiin vuoden 2019 alussa. Samalla perustettiin maatalousyhtymä ja päätettiin tuotantosuunnan muutoksesta. Ja jo saman vuoden lokakuussa MTY Hannulan tilalla käyttöön otettiin uusi, 90-paikkainen emolehmäpihatto.
– Raivaten ja rakentaen kuluivat ensimmäiset kuukaudet, mutta kaikki oli sen arvoista. Hyppy tilanpitoon ei tapahtunut kuitenkaan hetkessä, sillä mietimme kotitilan jatkamista vuosikausia. Alkuun pohdimme jopa maidontuotannon jatkamista, mutta jarrua ajatukselle pisti suuret investoinnit. Edessä olisi ollut ensisijaisesti uuden navetan rakentaminen, sillä entinen parinkymmenen lypsävän parsinavetta oli vanha ja mallia ”punttisali”. Kaikki työt tehtiin siis käsipelillä, veljekset kertovat.
Ennen lopullista tuotantosuunnan muutospäätöstä Sami ja Tomi väläyttelivät mielessään jopa loppukasvattamoa.
– Sarkamessuilla keskustelimme asiasta Atrian edustajien kanssa ja he ehdottivat, että lähtisimme tuottamaan vasikoita. Olemme todella kiitollisia saamistamme neuvoista. Luotamme myös siihen, että toiminta kantaa, vaikka kaikki on vielä niin uutta ja ihmeellistä.

Kokeilujen kautta tuloksia
Hannulan veljesten luotsaamalla emolehmätilalla on tällä hetkellä 56 keväällä poikinutta emolehmää. Vallitsevaksi karjaroduksi on valikoitunut rauhallinen ja helppohoitoinen hereford.
– Takana on hyvin opettavainen kesä. Jo tässä vaiheessa tiedämme, kuinka tärkeää on saada vasikoille hyvä kasvuvauhti. Avainsanana on oikeaoppinen ruokinta. Emojen kohdalla täytyy välttää lihomista, joten apeseoksen tulee olla mahdollisimman yksinkertaista, mutta maistuvaa.
Vaikka apeseoksen komponentit ovat veljesten mukaan vielä räätälöintivaiheessa, niin kokeilujen kautta on saatu kuitenkin hyviä tuloksia.
– Resepti on hyvin suoraviivainen. Säilörehun tasapainottamiseksi lisäämme joukkoon myös olkia. Apeseos on sen verran kuitenkin kuiva, että vilja ja kivennäiset jaetaan toistaiseksi käsin.
Pikkuhiljaa ja pala kerrallaan emolehmätilan tavat ja toiminnot ovat löytämässä kuitenkin paikkansa. Myös uudenkarheaan hiekkaparsipihattoon veljekset ovat tyytyväisiä.
– Poikimakarsinoita olisi saanut olla enemmän eli jokaiselle ryhmälle omansa. Mutta muuten kolmirivinen pihatto puoltaa paikkansa ja on toimivuudeltaan helppokäyttöinen ja eläinystävällinen.

Neuvojat tasoittavat tietä tulevaan
Sami ja Toni Hannula ovat tyytyväisiä tekemäänsä ratkaisuun.
– Toki tiliväli on pitkä, mutta muuten tämä tuntuu oikein mukavalle ja kehityskelpoiselle tuotantomallille. Myös katse tulevaisuuteen on sen verran valoisa, että laajentaminenkin kiinnostaa. Valitettavasti haaveita jarruttaa tässä vaiheessa peltopula. Mutta jos viljelyalaa saataisiin lisättyä, niin silloin olisi mahdollisuuksia rakentaa toinen navetta loppukasvattamoa varten.
Vaikka veljekset eivät ole uudistusten edessä ihan etulinjan miehiä, niin Hannulan tilalla kuljetaan kuitenkin aistit avoimina.
– Kaikki uusi ja uudistuminen toki kiinnostaa, mutta emme ole ihan ensimmäisten joukossa kokeilemassa. Tilaa voi kehittää monin eri tavoin, joten olemme tietoisesti valinneet hieman varovaisemman linjan. Katsomme ensin miten muut tekevät ja mietimme sen jälkeen sen soveltuvuutta omalle tilalle.
Sami ja Toni kääntyvät mielellään myös ulkopuolisten asiantuntijoiden puoleen.
– Varsinkin näin alkuvaiheessa Pro Agrian neuvojat ovat antaneet hyviä neuvoja ja tasoittaneet muutenkin tietä tulevaan. Hyvällä asiantuntijaverkostolla on myös rohkaiseva vaikutus. Hyvänä esimerkkinä on peltoviljely. Nyt tiedämme miten ja millä tavoin peltoviljelyä kannattaa kehittää, joten jatkossa ei mennä pelkän timotein varassa.
– Kokeiluun tulee myös erilaisia nurmiseoksia, kuten nurminataa, englannin raiheinää sekä apilaa. Kesät ovat niin erilaisia, joten silloin täytyy löytyä pelivaraa myös pelloilta.
- Haastattelu on julkaistu aikaisemmin Suomalainen Maaseutu -lehdessä
Kommentoi Facebookissa