Vanhemmat järjestävät koululakkoja – mitä lapset miettivät homekouluista?

Lapset kertoivat, mitä olivat esimerkiksi uutisista kuulleet homekouluista ja miettivät miten omassa lehdessään voisivat otsikoida lakon ja homeen.

Lapset kertoivat, mitä olivat esimerkiksi uutisista kuulleet homekouluista ja miettivät miten omassa lehdessään voisivat otsikoida lakon ja homeen. (Kuva Fotolia)

Homekouluista puhuvat yleensä vain lasten vanhemmat ja viranomaiset.

KOULULAITOS Aina 2010-luvun alusta lähtien vanhemmat ovat olleet näkyviä toimijoita homekoulukeskusteluissa ja homeesta johtuvissa koululakoissa. Lapset ovat mukana lakossa, mutta aktiivisiksi lakkolaisiksi heitä ei mielletä julkisessa keskustelussa, jossa vain heidän vanhempansa ovat esillä.

– Koululakoista on tullut pysyvä ilmiö vanhempien aktiivisuuden vuoksi, lakkoilussa lapset voivat näyttäytyä vain yhtenä poliittisena massana, jonka avulla päättäjiä painostetaan kunnostamaan kouluja, Helsingin yliopiston väitöstyössään lasten näkemyksiä aiheesta tutkinut Tuure Tammi toteaa.

Miten lapset toimivat homekoulukamppailussa? Tammi kysyykin millaisena homekoulukamppailu näyttäytyy lapsille ja mitä lasten mielipiteet kertovat heidän asemastaan yhteiskunnassa.

Tammen tutkimuksessa olleeseen viikon mittaiseen homekoululakkoon osallistui 80 prosenttia koulun oppilaista. Uudessa lapsuudentutkimuksessa lapsi hyväksytään tässä hetkessä yhteisöönsä vaikuttavana toimijana, ei enää aikuisen vastakohtana. Lapsen ja aikuisen vuorovaikutus on kaksisuuntaista. Tutkimusten mukaan lapset tekevät yhteisössä aktiivisesti yhdessä asioita.

Lasten kansalaisuuden tarkastelussa leikki on keskeistä. Siksi luokanopettajataustainen Tammi lähestyikin lapsia leikin avulla, aluksi pienissä ryhmissä haastattelemalla 8–12-vuotiaita lapsia. Näin kohtaamiset olivat rennompia. Yksilöhaastatteluissa lapset saivat keksiä itselleen salanimen tutkimuskäyttöön. Lapsilta ei vaadittu aikuisen mielestä oikeita vastauksia vaan he olivat kokemusasiantuntijoita omina itsenään.

– Lapsen kokemusmaailman ymmärtäminen on tärkeää voidaksemme ymmärtää lapset tulevaisuuden kansalaisten lisäksi myös aktiivisina toimijoina omassa ympäristössään. Heidän ajatuksensa ja toimintansa kertoo myös tästä ajasta.

Lapset kertoivat, mitä olivat esimerkiksi uutisista kuulleet homekouluista ja miettivät miten omassa lehdessään voisivat otsikoida lakon ja homeen. Tutkija luki lasten haastatteluja sosiaalisesta näkökulmasta sen sijaan, että olisi tulkinnut vastausten kertovan heidän kehitystasostaan tai kyvyistään ymmärtää monimutkaisia yhteiskunnallisia suhteita. Sosiaalinen näkökulma kertoo lasten asemasta yhteisöstä ja yhteiskunnassa ja kuvaa heidän kansalaisuuttaan.

Lakossa ”vähän niin ku kiukutellaan, et jos niitä parakkeja ei nyt tuu, niin meidän lapsi menee esimerkiks lakkoon”. Ja että ”lakko antoi ajattelemisen aihetta niille muille”. Lakko on lapsille aikuisen toimintaa vaikka välineenä on ”meidän lapsi”. Lisäksi lakko oli loma, jonka aikana joutui tekemään koulutehtäviä.  Oppilaan näkökulmasta lakko oli koulutyötä haittaava tekijä.

Homekoululakolla vanhemmat pyrkivät nostamaan esiin lasten oikeuden terveellisiin työoloihin ja siten vakuuttamaan kuntapäättäjät toimimaan. Tammi pitää 8–12-vuotiaiden mielipiteitä tärkeinä näkökulmina homekeskustelun laajassa vyyhdissä. Lakko näyttäytyi monitulkintaisena, toisinaan outona lomana, toisinaan vaikuttamisena, jolla yritettiin saada päättäjiä hankkimaan toiset koulutilat.

Kommentoi Facebookissa