HISTORIA Kansallisarkiston avoimeen Kohtalona Neuvostoliitto -tietokantaan on lisätty merkittävä määrä uusia henkilötietoja. Tietokanta kertoo jo yli 30 000 suomalaisen kohtalosta vuosien 1917–1964 Neuvostoliitossa.
Nyt lisättyjen 6 000 uuden henkilön joukossa on punaisia suomalaisia, mutta myös muun muassa työarmeijaan eli vankileirille siirrettyjä ”kansanvihollisiksi” tulkittuja suomalaisia sekä 90 Suomen eduskunnan entistä kansanedustajaa.
Tietokanta sisältää henkilö- ja karttatietoja suomalaisista Neuvostoliitossa vuosina 1917–1964, erityisesti vuonna 1917 Venäjällä olleista, punapakolaisista, amerikansuomalaisista ja loikkareista.
Kattavin uusi lähdekokonaisuus on Suomen kommunistisen puolueen niin sanottu suuri henkilökortisto, jonka kopiota säilytetään Kansallisarkistossa. Kortistossa on tiedot liki 5 000 punapakolaisesta ja -suomalaisesta, jotka asettuivat Neuvostoliittoon vuosina 1918–1935.
Hankkeen tutkijat löysivät kortiston yllättäen. Tietopotti oli piilossa harhaanjohtavasti luetteloidussa aineistokokonaisuudessa.
– Löytö oli kuin pieni lottovoitto, kuvaa hankepäällikkö, Helsingin yliopiston dosentti Aleksi Mainio.
– Aiemmin on voitu lähinnä arvailla, kuinka paljon Suomen kansalaisia asui 1920-luvun vallankumouksellisella Venäjällä. Nyt kokonaiskuva mullistuu kertaheitolla paljon tarkemmaksi ja monipuolisemmaksi.
Erityisen kiinnostavan kortistosta tekevät sen sisältämät laajat henkilötiedot. Esimerkiksi ammattiyhdistysvaikuttaja Juha Vuoriston kortista käy ilmi perustietojen lisäksi valokuva, ruumiinrakenne, Suomeen jäänyt perhe ja saapumisen syy.
Aineisto saatiin Kansallisarkistoon alun perin kopioituna Venäjältä. Kansallisarkisto katkaisi arkistoyhteistyön Venäjän kanssa, kun Venäjä aloitti hyökkäyssodan Ukrainassa. Uudessa julkaisussa ovat mukana myös ne 90 Suomen eduskunnan entistä kansanedustajaa, jotka elivät 1920- ja 30-lukujen Neuvostoliitossa.
– Heistä vaikutusvaltaisimmat sijoittuivat SKP-johtoon ja Kominternin kansainvälisiin tehtäviin sekä opettajiksi ja sanomalehtiin punaisessa Karjalassa. Niitä harvoja, jotka selviytyivät vuosien 1937–1938 terrorista, uhkasi Terijoen hallituksen jäsenyys, aihepiiriä vuosia tutkinut eduskunnan arkiston tutkija Joni Krekola tiivistää.
Kiinnostava uusi ryhmä tietokannassa ovat myös vuonna 1942 epäilyttäviksi leimatut suomalaiset, jotka mobilisoitiin niin sanottuun Työarmeijaan. He olivat käytännössä vankeja leireillä, joissa alkeelliset elinolosuhteet koituivat monen kohtaloksi.
Tuoreessa tietokantajulkaisussa ovat mukana myös ne muurmanninsuomalaiset, jotka karkotettiin kesällä 1940 Luoteis-Venäjän alueelta. Lisäksi nyt julkaistaan vankileirikortteja Kazakstanissa Karlagin leirillä olleista suomalaisista.
Kommentoi Facebookissa