HUUMEKUOLEMAT Tilastokeskuksen kuolemansyytilastot vuodelta 2023 ovat karua luettavaa. Huumeisiin kuolleita oli ennätyksellisen paljon, ja nuorten huumekuolemat lähes kaksinkertaistuivat vuonna 2023. Huumeet olivat joka neljännen 15–24-vuotiaana menehtyneen kuolinsyy.
– Nyt on viimein aika herätä ja ratkaista nuorten yhä paheneva huumeongelma. Keinoja on, sanovat Robert Koski ja Jarmo Kantonen.
Robert Koski on pitkänlinjan päihde- ja mielenterveystyön ammattilainen, joka työskentelee tällä hetkellä Diakonissalaitoksen etsivää ja jalkautuvaa päihde- ja mielenterveystyötä kaduilla tekevät Tukialus-hankkeen projektipäällikkönä. Päihdelääkäri Jarmo Kantonen toimii Diakonissalaitoksen ja Rinnekotien lääketieteellisenä johtajana.
Huumeisiin kuoli viime vuonna kaikkiaan 310 ihmistä, joista alle 25-vuotiaita oli 91. Tilastokeskuksen luvut eivät kuitenkaan yllätä, sillä tilanne kaupunkien kaduilla on kaksikon mukaan hurja. Erityisesti tämä korostuu Helsingissä, mutta muut kaupungit seuraavat perässä.
Eniten huumekuolemia oli 15–24-vuotiaiden ikäryhmässä. Tässä ikäryhmässä kuolleiden määrä myös kasvoi eniten. Päihdekulttuurin sisällä tapahtunut muutos viime vuosien aikana on ollut nopeaa ja suunta huolestuttava.
– Etsivässä ja jalkautuvassa päihde- ja mielenterveystyössä kadulla kohtaamamme ihmiset ovat entistä huonokuntoisempia ja samalla entistä nuorempia, mikä on todella hälyttävää. Suunta on näkynyt kadulla jo useamman vuoden, ja nyt sen kertovat myös tilastot. Nuorten huumetilanne on paha ja pahenee entisestään, ellei asiaan puututa riittävän tehokkaasti ja nopeasti.
Päihderiippuvuus on sairaus, ja sitä on hoidettava sellaisena. Lääketiede ja päihdetyötä tekevien ammattilaisten kokemus tarjoaa toimivia keinoja, jos todella haluamme ratkaista nuorten päihdeongelman.
Koski ja Kantonen esittävät viiden kohdan ratkaisumallia nuorten huumekuolemien vähentämiseksi. Ensimmäiseksi päihde- ja mielenterveystyön ammattilaisten tiivis yhteistyö tulisi tehdä lakisääteiseksi. Sotekentällä on valtavasti osaamista, palveluita ja toimijoita, mutta niiden välinen yhteistyö pohjaa paljolti yksilöiden väliseen yhteydenpitoon.
– Näkemyksemme mukaan yhteistyön tulisi olla lakisääteistä ja esimerkiksi rahoitukseen sidottua, jotta se varmasti toimisi.
Toiseksi päihde- ja huumehoidon arvioon tulisi päästä heti, kun tarve on, se koskee myös opioidikorvaushoitoa. Kolmanneksi tulisi olla mahdollisuus valvottujen käyttötilojen perustamiseen.
– Huumeiden valvotut käyttötilat mahdollistaisivat kaikkein vaikeimmassa tilanteessa olevien nuorten pääsyn hoidon arvioon, ja samalla jopa kuolemaan johtavat pistämiskomplikaatiot vähenisivät. Asiantuntijat ovat pitkään puoltaneet käyttötilojen kokeilemista Suomessa, mutta laki ei toistaiseksi salli käyttötilojen perustamista tai edes rajattua kokeilemista.
Nuorille kohdennettuja anonyymejä, laajasti yli sektorirajojen tukea tarjoavia etsiviä, jalkautuvia ja kohtaavia palveluita tulee tarjota heidän omassa toimintaympäristössään, esimerkiksi kaduilla, asemilla ja kauppakeskuksissa. Viidenneksi, kaikki keinot tulee ottaa käyttöön ylisukupolvisen syrjäytymisen ehkäisemiseksi.
– Lapset ja nuoret eivät lähde elämäänsä yhdenvertaisista lähtökohdista. Kotiolot ja ylisukupolviset ongelmat vaikuttavat monen kadulla kohdattavan nuoren elämään. Mitä varhaisemmassa vaiheessa lapsi ja nuori saa turvallisia malleja, luotettavia aikuisia ja kiinnostavaa tekemistä elämäänsä, sen paremmat mahdollisuudet hänellä on pysyä erossa myös päihteistä.
Diakonissalaitoksen Tukialus-hanke on tehnyt etsivää ja jalkautuvaa päihde- ja mielenterveystyötä kaupunkien kaduilla vuodesta 2019 alkaen. Vuosien 2019–2024 aikana Tukialuksen jalkautuvan etsivän työn ammattilaiset kohtasivat yli 5 500 eri kohderyhmän ihmistä yhteensä noin 27 000 kertaa.
Lue myös: Tuore tutkimus paljastaa – lapset näkevät tilanteensa Suomessa aiempaa synkeämpänä
Kommentoi Facebookissa