JÄÄKIEKKO Ammattilaisjääkiekkoilija Teemu Pulkkisen slovenialainen pelaaja-agentti Aljosa Pilko kertoi Sport-Expressin haastattelussa, että Pulkkinen haluaisi pelata KHL:ssä ensi kaudellakin. Pulkkisen sopimus Traktor Tsheljabinskin kanssa päättyi tähän kauteen, kun Traktorin kausi päättyi runkosarjaan, mutta Pulkkinen ei ilmeisesti halua lähteä Venäjältä.
Venäjä käy Ukrainassa raakalaismaista sotaa ja uhkailee siinä sivussa länsimaitakin Suomea mukaan lukien. Pulkkinen teki kuitenkin arvovalinnan ja päätti pelata tällä kaudella Venäjällä.
Pulkkinen on ollut suomalaismedialta tavoittamattomissa. Hän sulki viime kesänä puhelimen MTV:n saatua häneen yhteyden.
Moni suomalainen miettii, mitä Pulkkisen päässä liikkuu? Eikö hänellä ole moraalia?
Tietysti median on turha kyselläkään asioista, koska vastaus tiedetään. Pulkkinen jatkaa Venäjällä rahan takia.
Tällä kaudella Pulkkiselle jäi verojen jälkeen palkastaan käteen reilut 700 000 euroa. Missään muussa sarjassa hänen tasoisensa pelaaja ei tienaisi yhtä paljon.
Sitä paitsi Pulkkisen mainekin on mennyt. Hän teki arvovalinnan, jonka jälkeen läntisissä sarjoissa hänen pestaamisensa olisi jo mainehaitta.
Pulkkista pidettiin 2010-luvun alussa yhtenä Suomen lupaavimmista jääkiekkoilijoista. Hänen läpimurtonsa NHL:ssä kuitenkin epäonnistui ja miljoonat dollarit jäivät tienaamatta.
Nyt Pulkkinen saattaa keskittyä rahoittamaan eläkepäiviään ruplilla vielä yhden kauden verran. Pulkkinen on länsimaisena pelaajana tärkeä mies KHL:n ja Vladimir Putinin hallinnon propagandakoneistolle.
KHL:n ulkomaalaispelaajien avulla Putinin hallinto haluaa osoittaa omalle kansalleen, etteivät kaikki lännessä ole Venäjän sotatoimia vastaan. Venäjälle halutaan ulkomailta yhä töihin.
KHL:ssä pelasi tällä kaudella ulkomaalaisia noin kolmen joukkueellisen verran. Noin kolmannes näistä pelaajista oli Moskovassa operoineen kiinalaisjoukkueen Red Star Kunlunin pelaajia eli Kiinan maajoukkueeseen värvättyjä pohjoisamerikkalaisia.
Tavallisissa KHL-seuroissa on pelannut ulkomaalaisia noin pari joukkueellista. Heistä noin puolet on pohjoisamerikkalaisia. Ruotsalaisia joukossa on seitsemän.
Teksti Otto Palojärvi
Kommentoi Facebookissa