Suomalaiset varautuvat nyt häiriötilanteisiin – Ukrainan sota ja energiakriisi aktivoivat

Kun ihminen on varautunut vähän pidempiin sähkökatkoihin, hän on varautunut moniin eri häiriötilanteisiin. (Kuvituskuva Fotolia)

Varautumistekoina on hankittu esimerkiksi enemmän kotivaraa, taskulamppu, patteriradio tai ämpäri.

VARAUTUMINEN Ukrainan sota ja energiakriisi saivat lukuisat suomalaiset tekemään jotakin varautumisensa hyväksi viime vuonna. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön teettämässä kyselyssä liki puolet vastaajista ilmoitti tehneensä jonkin varautumisteon, kuten hankkineensa enemmän kotivaraa, taskulampun, patteriradion tai ämpärin.

Loppuvuodesta tehtyyn kyselyyn vastasi tuhat henkilöä. Reilu neljännes kyselyyn vastaajista kertoi, että heillä oli jo entuudestaan varautuminen hyvällä tasolla. Toinen runsas neljäsosa vastaajista ei ole tehnyt varautumisensa eteen mitään, koska ei ole ehtinyt ajatella asiaa tai ei pidä varautumista tärkeänä.

Tilanne on selvästi kohentunut huhtikuusta 2022, jolloin tehtiin vastaavanlainen kysely. Silloin noin kolmannes vastaajista oli tehnyt jonkin varautumisteon.

– Varautuminen ei ole suomalaisille uusi asia, mutta mukavasti soljuvassa arjessa sitä ei aina tule ajatelleeksi. Nyt moni on tehnyt konkreettisia tekoja varautumisensa parantamiseksi, SPEK:n varautumisen asiantuntija Essi Kulju sanoo.

Ensimmäistä valtakunnallinen Varautumispäivä vietetään Suomessa 7.2. Varautumispäivän teemana on Varaudu edes vähän. Varautuminen ei vaadi ihmeitä: Pullovesi, syömävalmis ruoka, valonlähde, patteriradio, varavirtalähde ja vähän käteistä riittää jo pitkälle. Asiaa kannattaa SPEK:n mukaan pohtia oman talouden väen kanssa, koska tarpeet voivat vaihdella.

Varautumispäivää vietetään sosiaalisessa mediassa ja osassa kirjastoista eri puolilla maata. Varautumispäivä on saanut ideansa Joensuusta, jossa päivää vietettiin jo vuosi sitten. Tänä vuonna saadaan tietoa varautumisesta myös selko- ja viittomakielellä

– Olen melkein jopa yllättynyt siitä, miten moni suomalainen on tehnyt jotain oman varautumisensa eteen. Ihan kaikilla ei ole asia kuitenkaan kunnossa, ja näen tärkeänä sen, että pidämme huolen myös heistä, joilla ei ole itsellään mahdollisuutta siihen. Voisi vaikka kysyä ikääntyneeltä vanhemmalta tai isovanhemmalta, miten hän on varautunut, Kulju ehdottaa.

Myös SPEK:n 72 tuntia -varautumiskoulutusten osallistujamäärät nelinkertaistuivat viime vuonna vuoteen 2021 verrattuna, ja koulutuksiin osallistui yli 8500 henkilöä. Koulutuksissa käsitellään sitä, miten eri häiriötilanteisiin tulee käytännössä varautua. Yleisimpiä häiriötilanteita ovat sähkön- ja vedenjakelun häiriöt. Tietoa saa myös helposti 72tuntia.fi-sivuilta, jossa on käytännön ohjeita häiriötilanteisiin.

Lue myös: Suomalaiset varautuvat häiriöihin – lähes miljoona on täydentänyt kotivaraansa tänä keväänä

Kommentoi Facebookissa