YRITYSVIESTINTÄ Sotahistoriaan erikoistuneen Revontulen kustantaja Tapio Anttila myöntää olevansa onnekas, sillä hänellä on ollut mahdollisuus tavata henkilöitä ja olla mukana tapahtumissa, jotka ovat osa suomalaista sotahistoriaa.
Tarina alkaa oikeastaan jo 1990-luvun lopulla, kun taloja rakennellut sähkölaitoksen työnjohtaja päätti kustantaa hänelle ehdotetun Lauri Törnin elämäkertasarjan. Uuden kustantamon alku ei olisi voinut olla hienompi, pienen riippumattoman kustantajan kirjat nousivat heti Mitä Suomi lukee -myyntilistoille.
– Tuolloin kukaan ei vielä tiennyt mikä Lauri Törnin kohtalo oli. Eri puolilta maailmaa kerrottiin näköhavaintoja miehestä, ja mitä villeimpiä teorioita esitettiin, Tapio Anttila muistelee.
Lauri Törni oli Mannerheim-ristin ritari, joka sodan jälkeen oli siirtynyt Yhdysvaltain armeijaan ja kohosi siellä erikoisjoukkojen upseeriksi. Vihreiden barettien legenda katosi helikopterilennolla salaisessa tehtävässä Vietnamin sodassa syksyllä 1965.
– Lopulta eräs vietnamilainen metsästäjä kertoi nähneensä aikoinaan jotain räjähtävän vuoren laella. Saimme Yhdysvaltain armeijalta luvan lähteä mukaan etsintäpartioon, joka paikansi ja tutki tapauksen 0174.
Nuoret löysivät sarjakuvat
Amerikkalaisten antropologien ja sotilaiden lisäksi mukana viidakossa oli viisi suomalaista, Anttilan lisäksi Törnin sisarenpoika Juha Rajala, kirjailijat Kari Kallonen ja Petri Sarjanen, sekä operaatiota dokumentoinut Juha Saxberg. Tutkinta onnistui ja sotasankarin jäännökset löydettiin, Törnin kopterin todettiin törmänneen sumussa vuoren laelle ja palaneen räjähdysmäisesti.
– Saimme kunnian osallistua myös Törnin hautajaisiin Arlingtonissa 26.6.2003, Anttila kertoo.
Törnistä on tehty myös dokumenttifilmi sekä Korkeajännityksen hengessä elämäkerrallinen sotasarjakuva. Joidenkin mielestä sarjakuva ei olisi tarpeeksi arvokas formaatti sotasankarille, mutta Anttila pitää sitä itse yhtenä kirjallisuuden muotona muiden mukana.
– Sarjakuvien kautta sotahistoria löytää uusia nuoria lukijoita, joista moni siirtyy myöhemmin tietokirjoihin, hän perustelee.
Kuvittajina Revontulen sarjakuvissa on ollut lukuisia arvostettuja piirtäjiä ja tekstintekijöitä, esimerkiksi sellaisia tuttuja nimiä kuin Toni Wirtanen, Jone Nikula, Marko Tiainen ja Vesa Vitikainen.
Elävää legendaa tapaamassa
Tapio Anttilalla on ollut mahdollisuus tavata elävänä toinen suomalainen sotahistorian legenda. Hän vieraili Ruokolahdella lokakuussa 1999 ja tapasi talvisodan tarkka-ampuja Simo Häyhän sotaveteraanin kotona.
Revontulelta oli ilmestynyt Häyhästä kertova teos Valkoinen kuolema, todellinen bestseller, joka sittemmin on käännetty muun muassa japaniksi. Anttila vei Häyhälle kirjan sekä haastatteli ja kuvasi dokumenttiaineistoa kahden tunnin ajan videolle. Häyhä lisäksi signeerasi kirjoja.
– Sain myös tarkka-ampujan omakätisen nimikirjoituksen deaktivoituun Pystykorva-kivääriin, samanmalliseen, jota Häyhä itse käytti talvisodassa.
Simo Häyhä kuoli muutamaa vuotta myöhemmin. Nyt viimeiset uutiset kertovat, että hänestä ollaan suunnittelemassa Yhdysvalloissa elokuvaa.
– Elokuvaprosessit ovat pitkällisiä, eivätkä ne aina edes toteudu. Lauri Törnistäkin on ollut muutama vakava yritys tehdä elokuva, mutta loppujen lopuksi asiat eivät ole loksahtaneet kohdilleen, Anttila sanoo.
Dopingia ja puhdasta urheilua
Nyt Revontuli on julkaissut jo lähes sata teosta, ja kaikki eivät toki ole sotahistoriaan liittyviä. Antero Raevuoren Järviset kertoi legendaarisesta suomalaisesta urheilijaperheestä ja palkittiin suuressa Urheilugaalassa. Tony Halmeen elämäkerralliset kirjat nostivat osaltaan Viikingin jopa Arkadianmäelle asti.
– Minulle jäi Tonysta lämpimät muistot, surullisesta lopusta huolimatta, entinen amerikkalaisen jalkapallon maajoukkuepelaaja Anttila tunnustaa.
Erikoisen sattuman kautta myös nopeuslaskijoiden grand old man Kalevi Häkä Häkkinen ehti julkaista elämäkertansa Revontulen kautta ennen kuolemaansa, samoin kävi Kyösti Pietiläiselle alias Legioonalainen Petersille viimeisen kirjansa kanssa.
Tuorein urheiluun liittyvä kirja, skandaalinkäryinen Diileri kertoo turkulaisesta voimailijasta, jonka maailmaa hallitsi lopulta doping, huumeet, viina, raha ja seksi. Eikö kustantaja pelkää kirjailijan kokevan kovaa kohtaloa?
– Hän on nykyisin toiminut myös päihdetyössä ja hyvä niin, sillä kirjan alaotsikko on ”tie helvettiin”, Tapio Anttila naurahtaa.
- Diileri-kirjan tekijän Tero Suomisen videohaastatteluun pääset tästä.
Yritysviestintä ei ole Päivän Lehden toimituksellista aineistoa, vaan yhteistyökumppanimme tuottamaa sisältöä.
Kommentoi Facebookissa