YHTEISKUNTA Viime viikkojen uutiset Ruotsista ovat olleet huolestuttavia. Joulukuun alussa Tukholman Rinkebyssä 25-vuotiaat veljekset ammuttiin kuoliaaksi kahvilassa, viikkoa myöhemmin Malmössä vakavasti haavoittunut 25-vuotias mies kuoli sairaalassa. Ja jälleen – alle viikko edellisistä surmista – Tukholman lähiössä Tenstan metsäalueella ammuttiin mies.
Surulliset uutiset vain jatkuivat. Joulupäivänä Göteborgin Biskopsgårdenissa rappukäytävästä löytyi ammuttu 20-vuotias nuorukainen, uuden vuoden jälkeen Malmössä pyörätiellä makasi vakavasti luodeista haavoittunut 20-vuotias nuori mies, joka kuoli sairaalassa.
Ja viikko sitten Malmössä Rosengårdissa ammuttiin teloitustyyliin bussipysäkillä 16-vuotias lukiolaispoika Ahmed Obais. Päivän Lehti kertoi Ruotsin paikoittain hallitsemattomasta tilanteesta aikaisemmin jo artikkelissa Naapurissamme Ruotsissa riehuu väkivaltainen jengisota.
Viimeisimmällä uhrilla ei tiedetä olleen mitään yhteyksiä ongelmalähiöissä valtaa pitäviin maahanmuuttajataustaisiin rikollisjengeihin.
– Muutin tänne Irakista, koska en halunnut nähdä lasteni kuolevan, pojan murtunut isä kertoi Dagens Nyheterille.
Naiset pelkäävät kotikaduillaan
Obaisin perhe muutti Irakista Malmöön vuonna 2007, kun poika oli kuusivuotias. Ruotsissa onkin alettu pelätä, että kuka tahansa voi joutua ampumisen kohteeksi.
Ruotsin rikostenehkäisyneuvosto Brå on julkaissut nyt uuden tutkimuksen, jonka tulokset ovat hälyttävää luettavaa. Kolmannes ruotsalaisnaisista kokee olonsa turvattomaksi, jos he joutuvat liikkumaan omalla asuinalueellaan myöhään illalla. Kaksitoista prosenttia ei mene illalla ulos lainkaan.
Luku on noussut edellisen vuoden tutkimuksesta kuusi prosenttiyksikköä, myös seksuaalirikosten kohteeksi naiset kertoivat joutuneensa lähes kaksi kertaa useammin kuin aikaisemmin. Tutkimukseen osallistui noin 12 000 ruotsalaista.
Malmön pääsyyttäjä on todennut poliisin rikostutkinnan kaupungissa olevan ”romahduksen partaalla”. Ruotsin hallitukselta on pyydetty hätäapua, osa ongelmista johtuu kritisoidusta poliisin organisaatiouudistuksesta. Dagens Nyheterin mukaan poliisi onnistui vuonna 2015 selvittämään vain 14 prosenttia kaikista rikoksista.
Suhteutettuna kaupungin kokoon Malmössä tehdään kolme kertaa enemmän murhia kuin Lontoossa. Ampumistapauksia viime vuonna kaupungissa oli lähes 150, joista seitsemän kuolemantapausta. Göteborgissa ammuttiin kuoliaaksi kuusi ja kymmenen Tukholmassa, jossa ampumistapauksia oli yli sata.
Lähiöissä hallitsevat rikollisjengit
Ruotsin ongelmat ovat syntyneet maahanmuuttajavaltaisissa lähiöissä, joissa toimettomien nuorten miesten piirissä on perustettu asukkaita terrorisoivia ja toisiaan vastaan taistelevia rikollisjengejä. Kyse ei ole useinkaan uusista turvapaikanhakijoista, vaan aikaisemmin saapuneista maahanmuuttajista, joiden kotouttaminen Ruotsin kansankotiin on epäonnistunut pahoin.
Jengeissä on jäseniä erityisesti entiseltä Jugoslavian alueelta, Lähi-idästä sekä Somaliasta ja Eritreasta, mukana on jo toisen polven maahanmuuttajia. Ampumisen syyksi riittävät ihmissuhderiidat, mutta myös huumevelat ja jengien reviiritaistelut.
Ruotsin hallitus linjasi joulukuussa, että vakavien aseellisten sekä väkivaltarikosten rangaistuksia tulisi kiristää. Poliisi ei uskalla mennä tietyille alueille ilman vahvaa miehitystä, sillä lähiöiden asukkaat saattavat heittää kivillä rikosta selvittäviä viranomaisia tai sytyttävät ilman vartiointia jätetyn poliisiauton palamaan.
Ongelmat ovat kuitenkin lähtökohtaisesti sosiaalisia.
– Alueiden eriarvoistumisen pysäyttäminen on aivan olennaista tilanteen kohentamiseksi, Martin Marmgren Tukholman poliisista arvioi STT:lle.
Ruotsin poliisiylijohtaja Dan Eliassonin Helsingin Sanomille kertoman mukaan poliisi on nimennyt 53 ongelmallista aluetta, joissa rikollisuus vaikeuttaa jo tavallisten ihmisten arkea. Kyseiset alueet ovat maahanmuuttajavaltaisia ja koulutustasoltaan alhaisempia kuin muut Ruotsin lähiöt.
Saapuvatko rikokset Suomeen?
Suomessa henkirikokset tehdään yleisimmin teräaseella, ampuma-ase on surmista mukana vain 17 prosentissa. Suurta julkisuutta saaneiden ampumistapausten kuten kouluampumisten ja Imatran surmien tekijät ovat olleet kantasuomalaisia.
Suomessa ulkomaalaistaustaisten tekemät seksuaalirikokset ovat olleet Poliisihallituksen tilastojen mukaan kasvussa. Ulkomaalaisten epäiltyjen määrä kaksinkertaistui viime vuonna, heidän osuutensa on nyt viidennes. Seksuaalirikoksista epäiltyjä ulkomaalaisia oli viime vuoden tammi-syyskuussa 525, joista turvapaikanhakijoita oli 129.
Tukholman poliisin mukaan kaupungin rautatieasema on ulkomaalaisjengien hallussa. Myös Suomessa Helsingin rautatieasemalla on tapahtunut viime aikoina erilaisten taustaltaan etnisten jengien yhteenottoja. Ennen joulua poliisi rauhoitti tilannetta poistamalla asemalta yli 100 henkilöä. Samoin nuorisojengien tekemiä pahoinpitelyjä ja ryöstöjä on käsitelty yhä useammin oikeudessa.
Helsingin kaupungin tietokeskuksen mukaan pääkaupungin väestönkasvusta lähes kaksi kolmasosaa tulee ulkomaalaistaustaisista. Vieraskielisten osuus pääkaupungin väestöstä on noin 14,3 prosenttia. Puhutuimmat vieraat äidinkielet ovat venäjä, viro, somali ja englanti. Ulkomaalaistaustaisista yli puolet on eurooppalaistaustaisia, neljännes aasialaistaustaisia ja viidennes afrikkalaistaustaisia.
Tietokeskus ennustaa vuoteen 2030 mennessä vieraskielisen väestön kasvavan kaupungissa 164 000–170 000 henkeen, joka olisi noin 23 prosenttia väestöstä. Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan kieliä puhuvien arvioidaan tuolloin nousevan suurimmiksi vieraskielisten ryhmiksi.
Kriittinen 30 prosenttia
Onko sitten Suomessa ongelma-alueita Ruotsin tapaan? Ongelmia on jonkin verran jo havaittavissa kaikissa suuremmissa kaupungeissa. Turun Varissuolla vieraskielisiä on yli kolmannes väestöstä, Vantaan Hakunilassa yli 20 prosenttia, Tampereen Hervannassa noin 10 prosenttia.
Suurimmat maahanmuuttajalähiöt löytyvät Helsingistä. Kaupungin vieraskielisistä yli neljännes asuu Itäisessä suurpiirissä, jossa heidän osuutensa väestöstä on 22,6 prosenttia. Helsingin itäisten kaupunginosien muodostama alue jakautuu Vartiokylän, Myllypuron, Mellunkylän sekä Vuosaaren piireihin. Kehitys on ollut radikaalia, sillä vielä vuonna 1992 ulkomaalaisten osuus oli alle kaksi prosenttia.
Vieraskielisten osuus alueen väestöstä on korkein Meri-Rastilassa, Kallahdessa, Kurkimäessä ja Itäkeskuksessa, joissa heitä on yli 30 prosenttia. Ulkomaalaistaustainen väestö on myös kantaväestöä nuorempaa, esimerkiksi yli puolet Itäkeskuksen alle kouluikäisistä ja Itä-Pasilan 7–15-vuotiaista puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea.
Marraskuussa 2016 ulkomaan kansalaisten työttömyysaste Helsingissä oli 26,1 prosenttia. Onkin suuri vaara, että ilman aktiivista kaupunkisuunnittelua tietyistä lähiöistä kehittyy Ruotsin mallin mukaisia tulevaisuuden ongelmalähiöitä, joissa asuu suuri joukko toimettomia maahanmuuttajataustaisia nuoria.
Tutkimusten mukaan kantaväestö alkaa muuttaa alueelta, jossa ulkomaalaisten osuus ylittää 30 prosenttia, ja tuo raja on jo paikoin saavutettu. Ajatus saattaa kuulosta aluksi erikoiselta, mutta yleisen yhteiskuntarauhan kannalta saattaisi olla paras, jos jokaisen suomalaisen naapurissa asuisi ulkomainen perhe.
- Lähteet Poliisihallitus, Ruotsin rikostenehkäisyneuvosto Brå, Ruotsin poliisi, Dagens Nyheter, STT, Helsingin kaupungin tietokeskus ja Helsingin Sanomat
Kommentoi Facebookissa