Pullervon ystävät saivat uutta katseltavaa – nyt voit seurata livekameralla liito-oravan elämää

Liito-orava pystyy liitämään jopa useita kymmeniä metrejä. Kamera on sijoitettu Etelä-Pohjanmaalle.

Liito-orava pystyy liitämään jopa useita kymmeniä metrejä. Kamera on sijoitettu Etelä-Pohjanmaalle. (Kuva Fotolia)

WWF Luontoliven suoria lähetyksiä tähdittävät aluksi liito-orava ja metsäpeura, ja lisää on luvassa.

LUONTO Ympäristöjärjestö WWF on aloittanut nettisivuillaan uusia livelähetyksiä luonnosta. Tavoitteena on, että toiminnassa vähintään yksi kamera ympäri vuoden. Ensimmäiset WWF:n Luontolivessä nähtävät lajit ovat liito-orava ja metsäpeura.

– Liito-orava ja metsäpeura ovat molemmat harvoin nähtyjä lajeja, jotka ovat kärsineet suuresti metsien käsittelystä. Haluamme tehdä niitä tutummaksi jokaiselle suomalaiselle. Kameroiden testivaiheessa molemmat lajit ovat näyttäytyneet kuvissa säännöllisesti, WWF:n ohjelmapäällikkö Petteri Tolvanen sanoo.

WWF sai innoituksen uuden livekamerasivuston toteutukseen Norppaliven suursuosiosta. Saimaannorppien – etenkin julkkisnorppa Pullervon – köllöttelyä on katsottu kahden viime kevään aikana yhteensä yli 5 miljoonaa kertaa.

– Pullervon ystävillä ei ole syytä huoleen, sillä Norppalive toteutetaan tänäkin keväänä. Se on jatkossa osa isompaa kokonaisuutta. Avaamme vuoden mittaan myös muita kameroita, joista kerromme tarkemmin suunnitelmien edetessä, WWF:n viestinnän asiantuntija Joonas Fritze sanoo.

WWF:n Luontoliven tavoitteena on levittää tietoa harvinaisista eläinlajeista ja niiden kohtaamista uhkista sekä innostaa ihmisiä osallistumaan luonnon suojeluun. Kuvaamisella voidaan edistää myös opetusta ja tutkimusta.

– Haluamme tuoda luonnon ihmisten lähelle. Uskomme ja toivomme ihmisten innostuvan, oppivan, liikuttuvan ja viihtyvän livelähetysten parissa, Fritze sanoo.

WWF on toteuttanut Luontoliven lukuisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Lajeihin liittyvää asiantuntemusta, paikallistietoutta ja muuta korvaamatonta apua ovat tarjonneet muun muassa luontokuvaajat Juha Taskinen ja Benjam Pöntinen, Itä-Suomen yliopiston norppatutkijat, Metsähallitus sekä sen koordinoima MetsäpeuraLIFE-hanke ja kuvauskohteiden maanomistajat.

Kamerat asetetaan niin, etteivät ne häiritse eläimiä. Myös kameroiden asentaminen ja huoltokäynnit tehdään niin, ettei eläimille aiheudu häiriötä. Kameran asettamiseen on hankittu aina maanomistajan lupa, mutta kuvauspaikkaa ei useimmissa tapauksissa paljasteta, jotta eläinten turhalta häirinnältä vältytään.

Kommentoi Facebookissa