ARKTINEN NEUVOSTO Suomen puheenjohtajuuskausi Arktisessa neuvostossa alkaa, kun Yhdysvaltain ulkoministeri Rex Tillerson luovuttaa puheenjohtajanuijan ulkoministeri Timo Soinille.
Tapaamispaikka on Alaskan Fairbanks ja päivämäärä 11.5.2017. Vanhassa kullankaivajien perustamassa pikkukaupungissa pidetään Arktisen neuvoston – rauhan ja yhteistyön foorumin – ministeritasoinen tapaaminen. Yhdysvallat luovuttaa kaksivuotisen puheenjohtajavuoron Suomelle vuosiksi 2017–2019.
Edellisen kerran ulkoministerit tapasivat vastaavassa kokouksessa kaksi vuotta sitten Kanadan Iqaluitissa, jolloin Soini tapasi myös Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrovin. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö tapasi tällä viikolla Lavrovin Mäntyniemessä, Lavrov tapasi Suomessa myös Soinin.
– Suomi tukee arktista yhteistyötä, koska vakaa ja elinvoimainen arktinen alue on myös suomalaisten etu, ulkoministeri Timo Soini sanoo.
Arktinen neuvosto on Pohjoismaiden, Venäjän, Kanadan ja Yhdysvaltojen hallitusten yhteistyöelin. Lisäksi neuvoston työhön osallistuvat alkuperäiskansojen edustajat.
Neuvoston työ keskittyy arktisen alueen ympäristön seurantaan, saastumisriskien tunnistamiseen, ympäristöonnettomuuksien ennakointiin, kestävän kehityksen edistämiseen, luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen ja arktisten merialueiden erityiskysymyksiin.
Suomella on yhtenäinen linja
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö sekä valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta keskustelivat eilen Suomen puheenjohtajuusohjelmasta. Suomen tavoitteena on edistää yhteistyötä ja painottaa arktista osaamistaan puheenjohtajuuskaudellaan.
Suomen ohjelman prioriteetteja ovat ympäristönsuojelu, meteorologinen yhteistyö, viestintäyhteydet ja koulutus. Meteorologista yhteistyötä kehitetään yhteistyössä Ilmatieteen laitoksen ja Maailman ilmatieteen järjestön kanssa.
Pariisin ilmastosopimuksen toimeenpano ja YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelma ohjaavat neuvoston työtä. Suomi jatkaa Arktisen neuvoston pitkän linjan tavoitteita ilmastonmuutostyön ja kestävän kehityksen edistämiseksi.
– Ilmaston lämpenemisellä on huomattava vaikutus arktisen alueen elinolosuhteisiin ja ympäristöön, ulkoministeri Timo Soini toteaa.
Puheenjohtajuuskautta hyödynnetään myös suomalaisen arktisen osaamisen esilletuomiseksi. Arktisten alueiden opettajankoulutusta kehitetään yhteistyössä University of the Arcticin kanssa. Arktisen rannikkovartiostofoorumin puitteissa parannetaan puolestaan meriturvallisuutta.
Ympäristö vai talous edellä?
Suomella on presidentti Niinistön mukaan jo selkeitä, julkilausuttuja ja konkreettisia tavoitteita, joihin on helppo yhtyä. Niinistö miettii kuitenkin myös peruskysymyksiä.
– Mihin suuntaan asettuu asenteiden painopiste – ymmärretäänkö arktinen alue ensisijaisesti taloudellisten mahdollisuuksien kohteena vai nähdäänkö alueen ekosysteemin säilymisen suuri merkitys koko maapallolle? Ympäristö vai talous edellä, tämä ihmiskunnan suuri dilemma tulee nyt arktisella alueella vastaan konkreettisemmin kuin kenties koskaan aiemmin.
Niinistö toteaa ilmastonmuutoksen olevan arktisen alueen suuri uhka. Arktinen neuvosto joutuu ottamaan huomioon Pariisin ilmastosopimuksen päätelmät, mutta hänen mukaansa voi ilmetä myös halukkuutta jättää asia mieluummin Pariisiin kuin ottaa se agendalle neuvostossa.
– Kahden suurimman jäsenmaan presidentit, Vladimir Putin ja Donald Trump, ovat nyttemmin lausuneet hyvin samansuuntaisesti ilmastonmuutoksesta – ettei se olisikaan ihmisten aiheuttamaa. Tästä joutuu päättelemään, että on vähintään haastavaa pitää aihetta yllä arktisessa neuvostossa, presidentti Niinistö pohtii.
Yhdysvaltojen ja Venäjän roolit
Niinistö suosittelee lähestymiskulmaksi mustaa hiiltä, jäätikön sulamisen kiihdytintä. Arktiselle alueelle pahaa jälkeä ovat aiheuttaneet sen läheisyydessä olevat vanhentuneet energialaitokset, joissa poltto on epätäydellistä.
– Sekä maallikolle lähes käsittämätön soihduttaminen, ylimääräisen kaasun polttaminen paikan päällä. Sitä tapahtuu maailmassa 40 kertaa enemmän kuin mitä Suomen vuotuinen kaasunkulutus on. Maallikkojärjen mukaan soihduttaminen on vain tappiota, niin ympäristön kuin bisneksen puolesta, Niinistö kummastelee.
Hänen mukaansa Venäjällä tuskin on mitään sitä vastaan, että yhteistyössä ryhdyttäisiin parantamaan siellä olevien laitosten kuntoa ja energiatehokkuutta, se merkitsee myös taloudellista etua pidemmän päälle.
Samalla Venäjä saisi aikaan Niinistön ajatusten mukaan kansainvälistä yhteistyötä, jota se pakotteiden aikana arvostaa, vaikkei pakotteita mitenkään purettaisi.
Yhdysvaltain presidentti Trump on puolestaan Niinistön mukaan monta kertaa osoittanut, että on valmis tinkimään ehdottomista kannoistaan, jos näkee liikettä haluamaansa suuntaan. Ilmastonsuojelusta on nyt muodostumassa Trumpille Akilleen kantapää.
Suomen tavoite onkin saada Trumpin hallinto edes jotenkin tunnistamaan ilmastosuojelun välttämättömyys, vaikkapa sitten energiatehokkuuden kautta.
Ympäristöystävälliset kokoukset
Arktinen ympäristöministerikokous järjestetään Suomessa alustavasti vuonna 2018. Suomi on valmis järjestämään arktisen huippukokouksen Suomen puheenjohtajuuskaudella, mikäli kansainvälinen tilanne sen sallii ja mikäli kokoukselle on sovittavissa riittävän painava agenda.
Suomessa järjestetään Arktisen neuvoston puheenjohtajakaudella myös useita virkamies- ja asiantuntijakokouksia, arktisia konferensseja ja seminaareja. Ulkoministeriö on yhteistyössä WWF Suomen kanssa kehittänyt ympäristövastuullisen kokoustamisen oppaan, jota noudatetaan kaikissa ulkoministeriön järjestämissä Arktisen neuvoston kokouksissa.
Ohjeistossa korostetaan tilaajan vastuuta valintojen tekemisessä kuten ruokatarjoiluissa, hankinnoissa ja oheisohjelmien suunnitteluissa. Ulkoministeriön Pohjoisen Euroopan yksikössä työskentelevä arktinen tiimi onkin jo hyvän aikaa valmistellut tulevia Suomen kokouksia.
Ulkoministeriön toiveena on lisäksi, että myös Suomea seuraava puheenjohtajamaa Islanti jatkaisi samaa työtä.
- Artikkelin pohjana valtioneuvoston ja ulkoasianministeriön julkaisut sekä presidentti Sauli Niinistön ”Presidentin kynästä”
Kommentoi Facebookissa