ELÄKELÄISET Tuore tutkimus tarkastelee verotuksen vaikutusta eläkeläisten muuttopäätöksiin. Tulosten mukaan eläkeläisten muuttoliike reagoi voimakkaasti verotukseen: EU-tasolla eläkeläisten määrä Portugalissa kolminkertaistui maan verouudistuksen myötä.
Erityisesti hyvätuloiset ja korkeasti koulutetut eläkeläiset reagoivat herkästi veromuutoksiin. Verovapauden poistamisen jälkeen muuttovirrat Suomesta Portugaliin tyrehtyivät, mutta eläkeläisten määrä on säilynyt korkeampana kuin ennen reformia – väliaikaisella verouudistuksella on siis ollut pysyviä vaikutuksia.
Tuoreessa Pensioners without Borders: Agglomeration and the Migration Response to Taxation -tutkimuksessa tarkasteltiin, miten verotukselliset tekijät vaikuttavat eläkeläisten muuttopäätöksiin. Tutkimuksessa hyödynnettiin vuonna 2013 Portugalissa käyttöön otettua veroreformia, joka vapautti ulkomailta saatujen eläkkeiden verotuksen kymmenen vuoden ajaksi Portugaliin muuttaneille eläkeläisille.
Poiketen muista EU-maista Suomi irtisanoi verosopimuksen Portugalin kanssa vuoden 2019 alusta, minkä seurauksena eläkkeet ovat olleet veronalaisia Suomessa myös Portugalissa asuville suomalaiseläkeläisille. Suomen jälkeen myös Ruotsi irtisanoi verosopimuksen Portugalin kanssa vuonna 2022.
Muiden maiden kohdalla vuodesta 2020 alkaen uusien muuttajien eläkkeitä alettiin verottaa Portugalissa 10 prosentin veroasteella ja vuodesta 2024 alkaen uudet eläkeläiset eivät ole enää hyötyneet lainkaan alennetuista verokannoista.
Väestön ikääntyessä eläkeläisten maksamien verojen osuus on kasvanut merkittävästi, ja vuonna 2022 eläkeläiset maksoivat jo viidesosan kaikista Suomen tuloveroista. Jos huomattava määrä hyvätuloisia eläkeläisiä muuttaa ulkomaille välttääkseen Suomen verotuksen, mutta samalla hyödyntää maamme verovaroin rahoitettuja terveyspalveluita, voi tilanteella olla valtion budjettia merkittävästi heikentäviä vaikutuksia.
Nyt julkaistu tutkimus tarjoaa arvokasta tietoa siitä, miten verotuksen muutokset voivat vaikuttaa eläkeläisten muuttokäyttäytymiseen ja siten myös Suomen julkisen talouden kestävyyteen. Espanja toimi kontrolliryhmänä, koska siellä ei toteutettu vastaavia verohuojennuksia eläkeläisille samalla ajanjaksolla. Tarkastelu kattaa Suomen lisäksi myös 21 muuta EU-maata. Työpaperin julkaisseessa tutkijaryhmässä on mukana Laboren erikoistutkija Salla Kalin.
– Eläkkeiden verovapaus houkutteli erityisesti varakkaita suomalaisia eläkeläisiä muuttamaan Portugaliin. Kyse ei ollut vain muutamasta vuorineuvoksesta, sillä Portugalissa oleskelleiden varakkaiden, ennen eläköitymistä ylimpään tulodesiiliin kuuluneiden osuus kasvoi lähes 20 prosenttiyksikköä. Lukumääränä tämä vastaa reilua 150 huippuvarakasta eläkeläistä, kertoo Salla Kalin.
Verovapauden poistamisen jälkeen muuttovirrat Suomesta Portugaliin tyrehtyivät, mutta eläkeläisten määrä on säilynyt korkeampana kuin ennen reformia. Näin ollen väliaikaisella verouudistuksella on ollut pysyviä vaikutuksia.
Tutkimuksessa käytettiin aineistona Tilastokeskuksen FOLK-aineistoja, Eurostatin EU-tason muuttoliikeaineistoa sekä OECD-tietokantoja. Tutkimus on julkaistu arvostetun The National Bureau of Economic Research -tutkimusorganisaation työpaperina.
Kommentoi Facebookissa