POROTALOUS Poronhoitovuonna 2015–2016 poronlihantuotannon kokonaistuotto kasvoi, mutta kannattavuus oli edellisvuotta heikompi. Yrittäjätulo pieneni reilun neljänneksen 12 600 euroon yritystä kohti. Kannattavuuskerroin oli 0,54, mikä tarkoittaa, että keskimäärin porotalousyrittäjä saavutti 8,4 euron tuntipalkan ja 2,7 prosentin koron omalle pääomalle.
Poronlihan tuottajahinta oli keskimäärin 10,2 euroa kilolta. Poronlihan tuotantomäärä oli noin prosentin suurempi kuin edellisvuotena ollut 2,0 miljoonaa kiloa. Yritysten poronlihan myyntituotot olivat 24 100 euroa yritystä kohti. Sen lisäksi muita tuottoja, kuten työkorvauksia paliskunnilta, tukia ja vahingonkorvauksia kertyi lähes saman verran. Tuen osuus kokonaistuotosta oli ilman investointitukia 13,6 prosenttia, kun Lapin maatalousyrityksillä se on 41 prosenttia.
Poronlihantuotannon lisäksi porotalousyrittäjät hankkivat elantoaan matkailusta, poronlihan jatkojalostuksesta sekä käsitöistä, mutta myös maataloudesta, metsätaloudesta ja palkkatyöstä. Kannattavuuskirjanpidon tulokset kertovat pelkästään poronlihantuotannon talouskehityksestä.
– Teurasmäärä ja lihan myyntihinta vaikuttavat eniten poronlihantuotannon kannattavuuteen. Suoramyynnin avulla keskihintaa onkin saatu ylöspäin, toteaa tutkija Jukka Tauriainen Luonnonvarakeskuksesta.
Tilivuonna 2015–2016 tuotannosta aiheutuneet kustannukset olivat keskimäärin 50 400 euroa yritystä kohti, mikä on reilut viisi prosenttia enemmän kuin edellisvuotena. Lähes kaikki kustannuserät kasvoivat, mutta suhteellisesti eniten kasvoivat ruokinnan kustannukset. Ruokintakulut vaihtelevat vuosittain talven laidunnusolosuhteiden mukaan.
Vuonna 2014–2015 kannattavuus oli kaikissa poronhoitoalueen osissa korkein koko 2000-luvulla. Seuraavana vuotena kannattavuus heikkeni erityisellä poronhoitoalueella suhteessa enemmän kuin muulla poronhoitoalueella. Erityisellä poronhoitoalueella yrittäjät saavuttivat 62 prosenttia ja muulla poronhoitoalueella 34 prosenttia tavoitteina olleista korvauksista omalle työlle ja omalle pääomalle.
Yritysten välinen vaihtelu on laaja. Parhaiten menestyneiden yritysten ryhmässä yrittäjätuloa kertyi keskimäärin 26 700 euroa, kun taas heikoimpien ryhmässä jäätiin 700 euroon yritystä kohti. Parhaiden yritystenporokarjat ovat suuremmat, teurastuotto eloporoa kohti parempi, tuotoista suurempi osa tulee suoramyynnistä ja tuotantokustannukset ovat pienemmät kuin heikosti kannattaneilla yrityksillä.
Pohjoisen alueen yrityksistä suurempi osa lukeutuu parhaiten kannattavien ryhmään kuin eteläisellä poronhoitoalueella.
Kommentoi Facebookissa