MIELENOSOITUS Sisäministeriö on pyytänyt Poliisihallitukselta selvitystä poliisin voimankäytöstä sekä poliisin tehtävästä huolehtia mielenosoitusten järjestyksestä ja turvallisuudesta. Selvityspyyntö liittyi 3.10.2020 Helsingissä järjestettyyn Elokapina-yhteisön mielenosoitukseen.
Poliisihallitus on tänään luovuttanut selvityksensä ministeriölle. Mielenosoitusta koskevia asioita on vireillä tällä hetkellä Valtakunnansyyttäjän toimistossa sekä eduskunnan oikeusasiamiehen kansliassa.
Poliisi toteaa tehtävänään olevan turvata mielenilmaisun vapaus ja samalla muidenkin kansalaisten oikeudet. Mielenilmaisun vapaus ei tarkoita vapautta rikkoa lakia. Helsingin poliisilaitoksen antaman lausunnon mukaan 3.10.2020 tapauksessa voimakeinojen käyttö tapahtui tilanteessa, jossa osa mielenosoittajista oli asettautunut vilkasliikenteiselle Kaisaniemenkadulle ja sulkenut toiminnallaan ajoradan.
Poliisille ei ollut annettu etukäteen tietoa mielenosoittajien suunnitelmasta estää liikenne Unioninkadun ja Kaisaniemenkadun ajoradoilla. Tästä toiminnasta aiheutui häiriöitä ja esteitä yleiselle liikenteelle, vaaraa mielenosoittajille sekä poliisitehtäviä suorittaneille poliisimiehille. Lisäksi liikenteelle aiheutunut haitta aiheutti vaaraa pelastusviranomaisten toiminnalle. Huomattavaa on, ettei poliisi missään vaiheessa keskeyttänyt mielenilmaisua, vaan mahdollisti mielenosoittajien ajoradalta poistamisen jälkeenkin mielenilmaisun jatkumisen turvallisesti.
‒ Tarpeellisen voimakeinon valintaan vaikuttaa tilanteen kokonaisarviointi. Esimerkiksi jos lievemmät keinot kuten neuvot, kehotukset ja käskyt osoittautuvat tehottomiksi, voidaan siirtyä käyttämään sitä voimakeinoa, joka on lievin, mutta riittävän tehokas käsillä olevan virkatehtävän päämäärän saavuttamiseksi, toteaa poliisijohtaja Sanna Heikinheimo Poliisihallituksesta.
Helsingin poliisilaitoksen antaman lausunnon mukaan tilanne ajautui siihen pisteeseen, että poliisin käytössä olleet keinot, jotka olivat painottuneet jo tuntien ajan neuvoihin, kehotuksiin ja käskyihin, eivät enää riittäneet. Myös mielenosoittajien fyysinen kantaminen ja siirtäminen jalkakäytävälle ei enää tuottanut toivottua lopputulosta, koska jokaisen poliisin käskyä laiminlyöneen henkilön kuljettamiseen ei ollut voimavaroja, ja toisiinsa kahliutuneiden mielenosoittajien kantaminen tai irrottaminen kahleista voimakeinoin olisi voinut aiheuttaa fyysisiä vammoja.
Poliisioperaation johtaja hyväksyi OC-sumutteen käytön lievimpänä käytettävissä olevana voimakeinona väkijoukon hajottamiseen. Ennen sumutteen käyttöä oli vielä varmistettu, että sumutteen käyttö on olosuhteissa mahdollista ja niiden käyttö kohdistui vain rajattuun joukkoon mielenosoittajista. Poliisi oli lisäksi varoittanut mielenosoittajia sumutteen käyttämisestä sekä antanut viisi minuuttia aikaa poistua itse ajoradalta.
Operaation johtaja oli voimakeinojen käytön harkinnassaan arvioinut väkijoukon aiheuttamaa merkittävää liikennehaittaa, käytössä olevia poliisiresursseja, vaihtoehtoisia keinoja sekä poliisiresurssien vapauttamista kiireellisten hälytystehtävien hoitamiseen. Tilanteessa tuli myös arvioida vaihtoehtoisia tapahtumainkulkuja, jos tilanteen olisi annettu jatkua.
Poliisitoiminnan periaatteena on voimankäyttötilanteen välttäminen. Tarve voimakeinojen käytölle voi syntyä muun muassa silloin, jos kohdehenkilö ei noudata poliisin antamia neuvoja, kehotuksia tai käskyjä. Tällöin poliisi suorittaa lainmukaisen tehtävänsä loppuun tarvittaessa tarpeellista ja oikeasuhtaista voimakeinoa käyttäen. Kaikissa tilanteissa poliisi pyrkii hoitamaan tehtävän ensisijaisesti vähimmän haitan periaatteella, kohdehenkilön ja sivullisten turvallisuus huomioiden.
- Poliisihallituksen selvitys on luettavissa kokonaisuudessaan https://www.poliisi.fi/selvitykset/Poliisihallituksen_selvitys_20201008
Kommentoi Facebookissa