SÄHKÖVERKOT Caruna on ilmoittanut nostavansa siirtomaksuhintoja lähes 4 prosenttia marraskuun alusta. Suomen Omakotiliitto pitää ilmoitusta pöyristyttävänä. Viime vuonna lähes 40 verkkoyhtiötä ilmoitti hinnankorotuksista, ja tänä vuonna jo 20 verkkoyhtiötä on päätynyt samaan.
Sähkömarkkinalakiin on tulossa verkkoyhtiöiden pyynnöstä muutos, joka antaa mahdollisuuden pidentää alituoton perintää asiakkailta neljän vuoden sijaan peräti kahdeksaan vuoteen. Energiavirasto määrittelee valvontamallissaan sähköverkkoyhtiöille kokonaishinnoittelutason.
Jos yhtiö ei ole pystynyt nostamaan hintaa neljän vuoden aikana tuohon kokonaishinnoittelutasoon, yhtiölle syntyy alijäämää eli alituottoa. Siirtomaksujen korotuskatto, 15 prosenttia, hillitsee vuosittaisia kertakorotuksia.
Keväällä Caruna sai hakemuksensa perusteella mahdollisuuden pidentää tasausjaksoa kertaluontoisesti, mutta nyt lainsäädäntöön ollaan tuomassa sama oikeus kaikille verkkoyhtiöille. Pidennystä on perusteltu sillä, että siirtomaksut pysyisivät tasaisempina ilman suuria vuotuisia korotuksia.
Caruna Oy ilmoitti nostavansa siirtomaksuhintoja lähes 4 prosenttia marraskuun alusta, ja Elenian heinäkuussa ilmoittama korotus on 6,5 prosenttia.
– Eikö verkkoyhtiöille mikään riitä? Nyt kun lainsäädäntöön ollaan tuomassa menetelmää, joka mahdollistaa verkkoyhtiöille jatkuvan maksimituoton perinnän, verkkoyhtiöt jatkavat korkeita hinnankorotuksia. Perustavanlaatuinen kysymys on, eikö sääntelyn tulisi turvata heikommassa asemassa olevan kuluttajan tilanne eikä kasvattaa monopoliyhtiöiden tuottoa? Omakotiliiton toiminnanjohtaja Kaija Savolainen ihmettelee.
Sähköverkkoyhtiöitä valvoo Energiavirasto 4+4 vuoden jaksoissa. Valvontamallissa asetetaan yhtiöille kohtuullinen tuotto. Viimeisen neljän vuoden aikana tuottoprosentti on keskimäärin yli 6,8 prosenttia, tänä vuonna hieman yli 6 prosenttia.
– Nykyisessä nollakorkomaailmassa, jossa väläytellään negatiivista talletuskorkoa myös kuluttajille, verkkoyhtiöiden monen prosentin takuutuotto on räikeä ylilyönti. Kohtuullinen tuotto tulee määrittää vähäiseksi tuotoksi ja tuotto tulee sitoa peruskorkoon. Verkkoyhtiöt ovat monopoleja ja yhtiöt pystyvät vähentämään kaikki kulunsa. Sen lisäksi yhtiöille taataan vielä kohtuuttoman kova tuotto, sanoo Savolainen.
Ensi vuonna alkaa valvontajakson jälkimmäinen neljän vuoden periodi. Investoinnit siirtyvät taajamista haja-asutusalueille, ja investointien määrä kasvaa merkittävästi. LUT-yliopiston tutkielman perusteella toimitusvarmuusinvestoinnit ovat tehtävissä jopa miljardi euroa arvioitua edullisemmin.
Omakotiliitto vaatii, että verkkoyhtiöiden sääntelyä tulee tarkentaa myös investointien osalta. Yhtiöiltä tulee edellyttää investointien kustannustehokkuutta haja-asutusalueille, ja yhtiöiden tulee esittää Energiavirastolle vaihtoehtoiset investointilaskelmat eri menetelmille. Tällöin voidaan osoittaa, että ehdotettu investointitapa on kustannustehokkain. Maakaapelointi on ylivoimaisesti kallein tapa ja tuottoisin verkkoyhtiöille.
– Se, että sähköverkot kaivetaan haja-asutusalueella maan alle, ei välttämättä ole älykästä toimintaa eikä varsinkaan tee siitä älyverkkoa, Savolainen toteaa.
Talvimyrskyjen seurauksena sähkömarkkinalakia muutettiin vuonna 2013. Laki edellyttää, ettei verkon vioittuminen saa aiheuttaa asemakaava-alueella yli 6 tunnin ja muualla yli 36 tunnin sähkönjakelun keskeytystä.
Kommentoi Facebookissa