SUOMI 100 Kälviäläinen Markku Luoto, 51, kaartaa paikallisen liikekeskuksen pihaan ja pysäköi autonsa vapaana olevaan parkkiruutuun. Valittavana olisi ollut myös invaruutu, mutta sattuneesta syystä Markku valitsee tällä kertaa kuitenkin taviskansan parkkiruudun.
– Pelkään ihmisten reaktioita, sillä olen lyhyen ajan sisällä joutunut silmittömän parkkiraivon kohteeksi. Ihmisyyteni on kyseenalaistettu julmin sanakääntein ja täysin syyttä. Minulla on invapysäköintiin oikeuttava lupa, mutta joidenkin mielestä kävelen liian hyvin ”invalidiksi”, Markku huokaa harmistuneena.
Vaikka Markku on joutunut tahtomattaan aggressiivisen parkkiaivon kohteeksi, niin tavallaan hän ymmärtää myös huutelijoita. Invapysäköintiin oikeuttavat sairaudet kipuineen eivät aina näy ulospäin.
– Esillä eivät ole myöskään kaikki leikkausarvet. Jos invapysäköintiä arvostelevat ihmiset tietäisivät kuitenkin totuuden puseron alle kätkeytyvistä kivuista, niin huutelijoita olisi ehkä vähemmän.
Varastomiehenä työskennellyt Markku Luoto on viimeiset 13 vuotta ollut työkyvyttömyyseläkkeellä. Hän olisi mieluummin varastomies kuin eläkeläinen, mutta terveyden menetys ei katso ikää eikä elämäntapoja.
Särkyjä loppuelämä
Liikunnallinen ja itsestään huolta pitävä Markku joutui katkeamattomaan sairauskierteeseen vuonna 2002.
– Loukkasin itseni lentopallopelissä. Hyppäsin, iskin palloa ja menetin alas tullessani tasapainon. Rojahdin maahan täydellä voimalla ja tunsin selässäni ikävän rusahduksen.
Kivusta huolimatta Markku ei kuitenkaan kiirehtinyt lääkäriin menoa, sillä hän ajatteli kaiken johtuvan vain tärähdyksestä.
– Hoidin alussa lentopallovammaani perinteisellä särkylääke-kipugeeli-yhdistelmällä. Oireet helpottuivat, mutta vain hetkiseksi. Kipujen jatkuessa tilasin ajan lääkäriin ja pyysin tarkempia tutkimuksia.
Nämä paljastivat lentopallovamman lisäksi myös syntymävian, jonka korjaaminen on ainakin tällä hetkellä mahdotonta.
– Alaselässäni on yksi ylimääräinen nikama, joten tulen kärsimään jatkuvista säryistä lopun elämääni, Markku selvittää.
Vain vuosi lentopallohaverista Markulta löydettiin paha kaularangan pullistuma, joka leikattiin ja paikattiin titaanilevyllä.
– Kivut olivat sietämättömät, mutta pahenivat entisestään, kun kaularangasta löydettiin myös toinen pullistuma. Edessä oli sama operaatio, mutta kolminkertaiset kivut. Tämän jälkeen en ole tervettä enkä myöskään kivutonta päivää kokenut.
Hermovaurio vei tunnon
Jatkuvien särkyjen ja niistä johtuvien toimintarajoitteiden seurauksena Markku joutui myös työkyvyttömyyseläkkeelle.
– Ajattelin välillä jopa uudelleen kouluttautumista, mutta kipujen takia en uskaltanut toteuttaa ammatinvaihdosta.
Unelma uudesta ammatista oli haudattava lopullisesti vuoden 2016 helmikuussa suoritetun käsioperaation jälkeen. Markun oikeassa kädessäni todettiin kivulias hermovaurio, jonka seurauksena osa sormista meni täysin tunnottomiksi.
Leikkauksen avulla hermovaurio pyrittiin korjaamaan, mutta operaatio ei tuottanut kuitenkaan toivottua tulosta.
– Kättäni kuntoutettiin ja tutkittiin moneen eri otteeseen, kunnes lopulta selvisi, että yksi hermoista on täysin tuhoutunut. Oikean käden kolme sormea ovat lopullisesti tunnottomia ja kylkiäisenä jäi vielä jatkuva kyynärvarren alueelle kohdistuva hermosärky, Markku kertoo hiljaisena.
Kivut, kolotukset ja yksinäisyys ovat asioita, joiden kanssa myös Markku Luoto joutuu taiteilemaan päivittäin. Iän ja ajan myötä liikkumisesta tulee esimerkiksi alaselän ongelmien takia entistä haasteellisempaa.
– Toisina päivinä kävely on helpompaa, mutta toisina pelkkää tuskaa. Ajan myötä tulen varmasti tarvitsemaan myös liikkumista tukevia apuvälineitä, Markku kuvailee.
”Pysäköintilupa helpottaa arkea”
Rajoittuneen liikuntakykynsä takia Markku päätyi hakemaan myös vammaisen pysäköintilupaa. Ensimmäisellä kerralla tuli hylky, mutta toisella kerralla hänen ongelmansa otettiin tosissaan ja lääkäri näytti hakemukselle vihreää valoa.
– Invapysäköintilupaan tarvitaan niin sanotusti 11 ”pistettä”, mutta minun kohdalla lääkäri sai kasaan 15. Ylitin siis tarvittavat vaatimukset reippaasti.
Markulla on ollut invapysäköintilupa käytössä parin vuoden ajan. Hänen arkensa helpottui huomattavasti, kun ei enää tarvitse miettiä mihin autonsa jättää.
– Aikaisemmin jouduin miettimään tarkoin jopa asiointireissujen ajankohdan. Varsinkin iltapäivisin ja erityisesti perjantaisin oli turha lähteä esimerkiksi apteekkiin. Vapaat parkkipaikat ovat yleensä kaukana ja kulkureitit talvisaikaan ongelmallisen liukkaat, Markku tietää kertoa.
Vaikka Markulla on autossaan näkyvillä vammaisen pysäköintilupa, niin siitä huolimatta hänen oikeuksiaan luvan käyttämiseen on kyseenalaistettu. Kaikki sai alkunsa vuoden 2016 loppupuolella, kun vapaaehtoistyötä tekevä Luoto ajoi autonsa kauppakeskuksen viralliselle invapaikalle.
– Nousin autosta ulos ja siitä se parkkiraivo sitten repesi. Sain kuulla ohikulkevalta henkilöltä olevani väärässä ruudussa. Hänen mukaansa olin hyväkuntoisen näköinen mies ja invalidiksi kävelin liian hyvin. Palaute oli niin voimallista, että menin täysin lukkoon, Markku kuvailee.
Joukko mielensäpahoittajia
Aggressiivinen parkkiraivo ei jäänyt Markun kohdalla yhteen kertaan. Toisella kerralla hän sai osakseen vihaisia katseita ja nyrkin puistelua. Kolmannella kerralla mielensä pahoittanut henkilö seurasi vielä sisälle kauppaankin ja jatkoi siellä haukkumistaan.
– Viimeisimmässä tapauksessa ei auttanut edes se, että näytin henkilölle pysäköintiluvan ja sanoin olevani täysin oikeutettu invapysäköintiin.
Markku Luoto sanoo olevansa saamastaan kohtelusta hyvin hämmästynyt ja harmistunut.
– En voi ymmärtää, mikä saa ihmisen raivoamaan tuolla tavalla. Jos saisin valita, niin antaisin ilomielin kivut pois ja luovuttaisin perään myös invapysäköintiluvan.
Vammaisen pysäköintilupa on henkilökohtainen ja se myönnetään vammaiselle henkilölle, joka voi ajaa itse tai häntä voidaan kuljettaa. Tällöinkin lupa myönnetään vammaiselle, ei vammaista kuljettavalle henkilölle.
Poikkeuksen muodostavat hoitolaitokset, joiden vammaisia työkseen kuljettavalle työntekijälle voidaan myöntää pysäköintilupa.
Vamman asteen selvittää lääkäri
Vammaisen pysäköintiluvan myöntää Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi. Sen sijaan itse sairauden ja vamman asteen selvittäminen on ainoastaan ja vain lääkärin tehtävä. Trafin lakimies Emilia Ojalan mukaan vammaisen pysäköintiluvan myöntäminen siirtyi poliisilta Trafille vuoden 2016 alusta.
– Lainsäädäntö vammaisen pysäköintiluvan myöntämisen osalta ei ole kuitenkaan muuttunut. Vammaisen pysäköintiluvan myöntämisestä säädetään tieliikennelaissa ja -asetuksessa, Ojala täsmentää.
Lääkärien käyttöön julkaistiin uusi lääkärinlausuntolomake luvan myöntämistä varten. Uudella lomakkeella tieliikennelain tarkoitus on tuotu paremmin lääkärikunnan tietoon. Ojalan mukaan uusi lääkärilausuntopohja on erittäin tervetullut, sillä vapaamuotoisten lausuntojen perusteella Trafi joutuisi tulkitsemaan sitä, täyttyykö esimerkiksi riittävä haittaluokitusvaatimus.
– Lääkärinlausuntolomakkeella on lain sanamuoto tuotu tarkemmin lääkärikunnan tietoon, mutta pysäköintiluvan kriteerit ovat edelleen samat kuin ennen. Haittaluokan kokonaisarvion tekee lääkäri Työtapaturma ja ammattitautilain 84 §:n mukaisesti.
Ojalan mukaan ensimmäistä vammaisen pysäköintilupaa hakiessa hakemukseen tulee liittää lääkärinlausunto, jossa lääkäri ottaa kantaa luvan myöntämiseen ja sen voimassaoloaikaan.
– Jos vamma on pysyvä, lupa myönnetään kymmeneksi vuodeksi kerrallaan ja uudistamisen yhteydessä ei tarvitse toimittaa uutta lääkärinlausuntoa.
Vuonna 2016 lupia myönnettiin 13 689 kappaletta.
Kommentoi Facebookissa