Moni muistisairaan läheinen uupuu – kaikkialla Suomessa ei pystytä tarjoamaan riittäviä palveluita

Muistiliitto muistuttaa, että vain hyvinvoiva läheinen jaksaa hoitaa muistisairasta. (Kuvituskuva Fotolia)

Muistisairaat ja läheiset ovat asuinalueesta riippuen eriarvoisessa asemassa.

TERVEYS Muistiliiton teettämän Muistibarometri-kyselytutkimuksen tuloksissa korostuu muistisairaan läheisten kokema uupuminen ja väsyminen. Suurin osa läheisistä oli kokenut alakuloa ja apeutta viimeisen kuukauden aikana. Vain puolet läheisistä koki elämänlaatunsa hyväksi.

Muistisairaus on kansansairaus, ja diagnoosin saaneita muistisairaita on yli 150 000. Vuoteen 2040 mennessä muistisairaita on jo lähes 250 00. Kyselytutkimuksessa selvitettiin muistisairaiden ja heidän läheistensä palvelutarpeita ja tarjolla olevia palveluja.

Suurin osa eli 84 prosenttia läheisistä oli kokenut alakuloa ja apeutta viimeisen kuukauden aikana. Avovastauksissa korostui läheisten uupuneisuus, ahdistuneisuus, työn sitovuus, kuormitus ja jatkuva huoli muistisairaasta.

– Hyvinvointialueiden palveluihin kohdistamat leikkaukset näkyvät läheisten jaksamisessa. Kun tavoitteena tänä päivänä on, että muistisairas elää mahdollisimman pitkään omassa kodissaan, on läheisten jaksamiseen kiinnitettävä entistä enemmän huomiota. Vain hyvinvoiva läheinen jaksaa hoitaa muistisairasta, kertoo Muistiliiton kehittämispäällikkö Minna Teiska.

Vastaajat kokivat muistisairauksista saadun tiedon, muistitutkimuksiin pääsyn ja muistisairauteen liittyvien palveluiden osalta merkittäviä eroja hyvinvointialueiden välillä.  Erot olivat tilastollisesti merkitseviä.

Muistisairaat, muististaan huolestuneet ja läheiset ovat asuinalueesta riippuen eriarvoisessa asemassa eikä kaikkialla Suomessa pystytä tarjoamaan riittäviä palveluita muistisairaiden ja heidän läheistensä tukemiseksi. Vastaajista reilu kaksi viidesosaa koki, että muistisairauteen liittyviä palveluita on saatavilla tyydyttävästi, huonosti tai erittäin huonosti.

– Muistisairausdiagnoosin saa vuosittain 23 000 ihmistä, ja tarve palveluihin kasvaa. Varhainen diagnoosi ja oikea-aikaiset palvelut edistävät muistisairaan toimintakykyä ja muun muassa mahdollisuutta asua kotona pidempään, ja siksi palveluiden varmistaminen olisi hyvinvointialueille viisasta taloudenpitoa, toteaa Minna Teiska.

Vastaajista 90 prosenttia koki vertaistuen merkityksellisenä. Muistiliiton valtakunnallisessa Muistiluotsitoiminnassa työskentelevät ammattilaiset tukevat muistisairaiden ja heidän läheistensä hyvinvointia.

Muistisairauteen sairastuneille ja heidän läheisilleen tarkoitettu Muistibarometri-kysely toteutettiin verkossa 7.10.–30.11.2024 ja Muistiliiton Muistiluotsikeskusten asiakkailla oli mahdollisuus vastata kyselyyn paperilomakkeella.​ Kyselyyn vastasi yhteensä 2 382 henkilöä: julkiseen kyselyyn verkossa 1 199 henkilöä ja Muistiluotsikeskuksissa paperilomakkeella 1 183 henkilöä.

Lue myös: Suomessa tapahtuu vuosittain yli 2000 potilasvahinkoa – alaikäisille lapsille vain harvoin

Kommentoi Facebookissa