SEKSUAALIRIKOKSET Seksuaalirikoksen uhrilta voidaan vaatia selityksiä, mikset tapellut vastaan, tai miksi et huutanut. Väestöliitto huomauttaa, että kun kohtaamme seksuaalirikoksen uhrin läheisenä, rikostutkijana tai oikeudessa, meidän tulee muistaa reagointitapoja olevan monia.
Vaikka ulkopuolisen mielestä uhri olisi voinut taistella vastaan tai paeta, uhri saattaakin odottamattomassa tilanteessa alistua. Jähmettyminen ja lamaantuminen eivät ole merkkejä suostumuksesta seksiin, vaan tapoja reagoida yllättävään uhkaan tai pelkoon. Alaikäisen seksuaalirikoksen uhrin kohdalla on aina huomioitava ikä- ja kehitystasosta johtuva erityinen avuttomuus ja haavoittuvaisuus.
Seksuaalinen kanssakäyminen perustuu luottamukseen, turvallisuuteen, yhteisiin sopimuksiin ja suostumukseen. Kun alaikäisen nuoren seksuaalista itsemääräämisoikeutta rikotaan, rikotaan myös tämä luottamus.
– Jähmettyminen, lamaantuminen tai alistuminen eivät ole merkki suostumuksesta seksiin, vaan merkki uhrin kokemasta äärimmäisestä hädästä, uhasta, kauhusta tai pelosta. Siinä, missä joku toinen pystyy pelottavaksi kokemassaan tilanteessa toimimaan rationaalisesti ja johdonmukaisesti, voi toinen lamaantua toimintakyvyttömäksi. Näitä passiivisia puolustuskeinoja ilmenee esimerkiksi tilanteissa, joissa paon mahdollisuus olisi ulkopuolisen mielestä ilmeinen, painottaa Väestöliiton erityisasiantuntija Kirsi Porras.
Erityisesti alaikäisen kyky ilmaista kokemustaan ja tahtoaan oma-aloitteisesti hämmentävässä tilanteessa on heikko. Myös kynnys rikosilmoituksen tekemiseen voi olla korkea.
– Uhrin kokemat häpeän ja syyllisyyden tunteet voivat hidastaa rikosilmoituksen tekemistä. Tämä tuo haasteita rikostutkintaan, koska teknistä näyttöä on vaikea saada jälkikäteen. Ilman teknistä näyttöä oikeuden käytössä ajatellaan helposti olevan vain sana vastaan sana -tilanne, toteaa erikoissyyttäjä Leena Salovartio Valtakunnansyyttäjänvirastosta.
Seksuaalinen kaltoinkohtelu, hyväksikäyttö tai väkivalta ovat aina omiaan aiheuttamaan vakavaa vauriota kehitykselle, aiheuttaen trauman. Alaikäisen uhrin oma kokemus, tarpeet, kehitysvaihe ja itsemääräämisoikeus tulee aina ottaa huomioon punnittaessa seksuaalisen teon vaikutuksia. Väestöliitto on laatinut kolme asiantuntija- ja lääkärilausuntoa oikeudenkäyntiä varten.
– Lausunnot antavat lisäymmärrystä siihen, mikä on nuorelle ominaista käytöstä ja normaalia kehitystä. Ne myös avaavat sitä, miksi vastuu näissä tilanteissa on aikuisella, ja miksi ihminen ei toimi uhkatilanteissa aina niin kuin ulkopuolinen olettaisi, kuvailee Salovartio.
Uusin lausunto vuodelta 2019 korvaa vuoden 2006 yleislausunnon sisältäen uusina osioina tietoa lapsen ja nuoren normaalista seksuaalisesta kehityksestä sekä alaikäisen uhrin erilaisista reagointitavoista kuten jähmettymisestä ja lamaantumisesta.
- Väestöliiton oikeudenkäyntilausunnot löydät tästä.
Kommentoi Facebookissa