YMPÄRISTÖNMUUTOS Luonnonvarakeskuksen tutkimuksen mukaan ympäristönmuutos nosti metsien kasvua kivennäismailla keskimäärin 0,7 kuutiota hehtaarilta koko Suomessa 1970-luvun alusta 2010-luvulle. Ympäristönmuutoksen osuus muutoksesta oli pienin Etelä-Suomen eteläosassa – 25 prosenttia – ja suurin Pohjois-Suomen pohjoisosassa, jossa se oli 45 prosenttia.
Forest Ecology and Management -sarjassa julkaistun tutkimuksen mukaan ilmaston lämpeneminen on ollut tärkein kasvun muutokseen vaikuttanut ympäristötekijä.
Ympäristönmuutosten osuutta metsien kasvun nousuun tutkittiin valtakunnan metsien inventoinnin aineistojen avulla. Tilastollisessa analyysissä poistettiin metsien tiheyden, puun koon, hakkuiden, puulajin ja metsikön perustamistavan vaikutus puun kasvuun. Turvemaat sekä soistuneet ja ojitetut metsät rajattiin aineiston ulkopuolelle.
Erikoistutkija Helena Henttonen on käsitellyt metsien kasvun nousuun vaikuttavia tekijöitä.
– Ilmaston lämpeneminen on tämän tutkimuksen valossa tärkein kasvun muutokseen vaikuttava ympäristötekijä. Ympäristön vaikutus kasvun nousuun on merkittävä, mutta metsien tihentymisen ja metsien rakenteen muutosten vaikutus on vielä sitä suurempi, Henttonen kirjoittaa.
Pitkällä aikavälillä metsien tihentymistä ja rakenteen muutosta selittää puuston kasvun kannalta huono lähtötilanne. Ensimmäisissä inventoinneissa 1900-luvun alussa parhaiden kasvupaikkojen metsät olivat kaskeamisen ja metsälaidunnuksen kuluttamia. Tervanpolton ja harsinnan vaikutukset olivat vielä näkyvissä. Metsien muutokset nopeutuivat 1960-luvulta lähtien, kun metsänhoidon tehostamisella pyrittiin turvaamaan teollisuuden puuhuolto.
Ympäristötekijöiden vaikutuksia puuston kasvuun on tutkittu yhtä kauan kuin metsien kasvua on mitattu. Tutkimuksen painopiste oli pitkään vuosien välisessä vaihtelussa. Toki tulevaisuudessakin sään vaihtelut näkyvät vuosikasvuissa, mutta kasvua säätelevät ympäristötekijät voivat olla muita kuin kasvukauden lämpimyys.
Kommentoi Facebookissa