ELOKUVA Mannerheim-ristin ritari Lauri Törni alias USA:n vihreiden barettien sankari Larry Thorne on yksi kansainvälisesti tunnetuimpia suomalaisia sotilaita. Vietnamin sodan salaisessa tehtävässä vuonna 1965 kadonneen sotasankarin värikäs tarina on jo pitkään kiehtonut elokuvantekijöitä.
Vuonna 1968 julkaistun ja John Waynen tähdittämän Vihreät baretit -elokuvan päähenkilön esikuva oli Yhdysvaltain armeijaan siirtynyt Törni. Sotasankarin elämä on sen jälkeen kiinnostanut niin Suomessa kuin ulkomailla, mutta Törnin elämästä kertova pitkä draamaelokuva on toistaiseksi jäänyt toteutumatta yrityksistä huolimatta.
Kun Talvisota-elokuva ilmestyi 1980-luvun lopulla, suomalaisten elokuvantekijöiden mieliin nousivat ajatukset sotaelokuvasta, joka kiinnostaisi myös kansainvälisesti ja Törnin nimi otettiin luonnollisesti esiin.
Kymmenen vuotta myöhemmin esitetyssä television draamasarjassa Kun taivas repeää ja sitä jatkaneessa Taivas sinivalkoinen -draamassa esiintyy sissiluutnantti Lauri Salmi. Matti Ristisen esittämä hahmo muistuttaa erittäin paljon Törniä, ja se ei ole sattuma.
Ohjaaja ja toinen käsikirjoittaja Markku Onttonen suunnitteli myös Törni-elokuvan tekemistä. Lukuisia sotahistoriallisia dokumentteja tehnyt mies kuitenkin menehtyi viisitoista vuotta sitten.
Tietokirjailija Kari Kallonen on seurannut vuosien ajan Törnin jälkiä kolmella mantereella ja tuntee parhaiten hänen vaiheensa, uusimmassa elämäkerrassa hän on korjannut jopa historiantutkijoiden väitteitä Kansallisarkistosta löytyneiden todisteiden avulla.
Kari Kallosta onkin usein käytetty asiantuntijana, kun on haluttu varmistaa tapahtumien oikeellisuus. Hän keskusteli aiheesta myös Markku Onttosen kanssa.
– Markku kertoi minulle muun muassa elokuvan avauskohtauksen. Eiköhän sen voi nyt jo paljastaa, Kari Kallonen tuumii.
Avauskohtauksessa Yhdysvaltoihin ja maan armeijaan pyrkivä Törni hyppää rahtilaivasta öiseen Meksikonlahteen, ja kun uupunut mies ui rantaan ja iskee sinne kätensä, avautuvasta nyrkistä paljastuu Mannerheim-risti.
– Törni todellakin ui öisellä merellä päästäkseen Yhdysvaltoihin ja kohtaus olisi ollut vaikuttava, mutta hänellä ei ollut mukanaan Mannerheim-ristiä. Tällaisten taiteellisten vapauksien ja todellisuuden välisiä suhteita joutuu filmatisoinneissa pohtimaan, Kallonen sanoo.
Esimerkiksi amerikkalaisen Vihreät baretit -kirjan Törnistä kertova avausluku on lähes täysin totta, mutta elokuvaversio muunnellumpi. Kun Kari Kallonen kokosi Törnin elämäkertaa, Yhdysvalloista löytyi myös toistaiseksi ainoa elokuva, jossa Lauri Törni esiintyy itse. Kyseessä on vuonna 1959 kuvattu erikoisjoukkojen koulutusta esittelevä filmi Phantom Fighters, jossa Törni hiihtää lumipuvussa Alppien jylhissä maisemissa.
Vuosituhannen vaihteen jälkeen Törnin elämästä kertovaa Purple Heart -nimistä käsikirjoitusta pyrittiin edistämään Matrixin tuottajina mainetta hankkineiden Wachowski-kaksikon tuotantoyhtiön kautta. Myös Renny Harlinin nimi oli usein esillä, mutta tuolloin Yhdysvalloissa asuneen ohjaajan ajatukset suomalaisesta sotaelokuvasta lienevät haihtuneet samalla kuin kariutunut Mannerheim-elokuvahanke.
– Vaikka käsikirjoituksen päätyminen elokuvaksi vie joskus vuosia ja kaikki eivät edes koskaan toteudu, haluan kuitenkin auttaa, sillä varmasti jonain päivänä saamme hienon epookkielokuvan suomalaisesta sotasankarista, Kallonen uskoo.
Kari Kallonen onkin aina tukenut elokuvantekijöitä, ja nyt uuden Törni-elämäkerran pohjalta sekä Törnin syntymän satavuotisjuhlien innoittamana jopa kaksi filmiryhmää suunnittelee sotasankarin tarinan siirtämistä valkokankaalle. Projekteista tihkuneita tietoja on jo tiedusteltu eri medioiden taholta, joten Kallonen on päättänyt vahvistaa sen minkä voi.
Sopimusteknisistä syistä hän ei voi mainita nimiä, mutta toisessa projektissa taustalta löytyy arvostettuja suomalaisia ammattilaisia, toisessa Los Angelesissa sijaitseva tuotantoyhtiö sekä kansainvälinen kuuluisuus.
– Elokuvien lähestymiskulma on niin erilainen, että ne eivät kilpaile keskenään. Parhaassa tapauksessa molemmilla on mahdollisuuksia päätyä lopulliseen tuotantoon, tietokirjailija toivoo.
Kari Kallonen kuului myös suomalais-amerikkalaiseen retkikuntaan, joka vuonna 1999 tutki viidakossa Törnin helikopterin onnettomuuspaikan ja selvitti sotasankarin mystisen katoamisen. Hän toi Vietnamista mukanaan helikopterin osia sekä Törnin konepistoolin.
Suomeen päätynyt ruostunut Swedish K -konepistooli saa Kallosen vertailemaan Törnistä olevia erilaisia mielikuvia, eri maiden armeijoissa.
– Kun Suomen armeijassa Lauri Törni oli Karjalan korvissa Suomi-konepistooli turvanaan, Yhdysvaltain armeijassa Larry Thornella oli Vietnamin viidakossa ruotsalainen konepistooli.
- Kari Kallonen on myös Päivän Lehden päätoimittaja
Kommentoi Facebookissa