MALMIN LENTOKENTTÄ Taistelussa Malmin lentokentän tulevaisuudesta ei puutu eriskummallisia piirteitä. Muistissa on keskustalaisen eduskunnan ex-varapuheenjohtajan Mauri Pekkarisen temppu, jossa hän esti niin sanotun Lex Malmin kansalaisaloitteen pääsyn edes eduskunnan äänestettäväksi.
Huhtikuussa keskustalaisen ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen johtama ympäristöministeriö puolestaan palautti Malmin lentoaseman rakennussuojelua koskevan päätöksen Uudenmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskukselle uudelleen käsiteltäväksi. Päätöksestä ei käynyt ministeriön mukaan riittävästi ilmi, miten ELY-keskus on päätöstä tehdessään soveltanut lakia rakennusperinnön suojelemisesta.
Malmin lentoaseman ystävät ry on esittänyt, että valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi todettu lentoasema rakennuksineen ja kiitorata-alueineen suojeltaisiin lailla rakennusperinnön suojelemisesta. Euroopan kulttuuriperintöjärjestö Europa Nostra on valinnut Malmin lentokentän Euroopan seitsemän uhanalaisimman kulttuuriperintökohteen joukkoon.
Helsingin kaupunki haluaa rakentaa alueelle asuntoja, ja kritiikki lentokentän maapohjan sopimattomuudesta rakentamiselle ei ole saanut vastakaikua apulaispormestarilta, vihreiden Anni Sinnemäeltä. Lentokenttä on vajonnut vuosien aikana, ja suoperäinen maa sisältää lisäksi vaarallisiin ympäristöhaittoihin kuuluvaa sulfidisavea.
Nyt alueella liikkuneet ovat huomanneet, että työkoneet ovat kaivaneet lentokentälle kuoppia, joista on paljastunut hyllyvää savea. On jopa epäilty, että kaupunki toimisi ilman lupaa. Helsingin kaupunkiympäristö vastaa epäilyihin Twitterissä:
”Kaupungin tilaama pilaantuneita maita tutkiva konsultti tekee kentän alueella koekuoppia tällä viikolla. Elyn luvat olemassa. Vaarantamiskiellon kannalta asia on ok, sillä kuopat täytetään. Luonnonsuojelun kannalta estettä ei todettu, sillä työ on pienialainen.”
Yrittäjä Valdemar Hirvelä kuvasi syntyneet kuopat ja kasat sekä ihmettelee, kuinka maaperän voidaan kuvitella soveltuvan asuntorakentamiselle. Tieto sulfiitista vuosi aikoinaan julkisuuteen sattumalta, ja asiaa vähätellään – samoin kuin Longinojan puroon tai muuhun luontoympäristöön aiheutuvia haittoja.
”Tätä liejusavea saattaa olla useissa kohdissa jopa lähes 30 metriä. Syvempänä savessa on usean metrin sulfiittikerros. Sulfiittikerros vaikeuttaa maankäyttöä ja aiheuttaa rajoituksia paalutukselle. Oma lukunsa on yli 80 vuotta vanhan lentokenttäkäytössä olevan maan puhdistaminen.”
Hirvelä sanoo keskustelleensa kaupungin virkamiesten kanssa, ja heillä ei ole vielä täydellistä ratkaisua alueen rakennuskelpoiseksi tekemiseen. Oma lukunsa on ongelma-alueesta aiheutuvat kustannukset.
”Myöntävät tosin, että kaupungille tulee usean sadan miljoonan euron lisäkustannukset ennen rakennuttajille luovuttamista. Julkisuudessa on arvioitu todellisten kustannusten olevan jopa yli 0,5 miljardia.”
Hirvelä epäilee, että päätökset on runnottu nopeutetulla aikataululla, ennen kuin on ollut edes kaikkia tietoja saatavilla. Nyt veronmaksajat olisivat joutumassa maksamaan pohjatyöt pohjattomaan hankkeeseen.
Kommentoi Facebookissa