KOLUMNI Viime vuonna veroeuroja jaettiin maataloustukena yli kaksi miljardia euroa, suurin osa siitä suoraan valtion kassasta ja 40 prosenttia EU-tukena. Suomi on ollut yhteisön nettomaksaja koko EU-jäsenyytensä ajan, näin suomalaisten tukirahat kierrätetään vain Brysselin pääkonttorin kautta.
Maataloustukeen on vuosien mittaan upotettu miljardeja miljardin jälkeen ilman sen suurempaa keskustelua siitä, onko tällainen holtiton tukeminen järkevää. Vanhojen jakoperinteiden mukaan merkittävä osa maataloustuesta meni yrityksille, yhdistyksille, osuuskunnille, säätiöille, liitoille, kaupungeille, kylille ja kouluille, joilla ei ole juuri mitään tekemistä maatalouden kanssa.
Maataloustukea jaetaan muun muassa viljelijätukena, yritystukena, rakennetukena ja markkinatukena. Sadoilla miljoonilla tuettiin kaikkea hyvää: yrittäjyyttä, edunvalvontaa, urheilutoimintaa, asumisviihtyvyyttä, luontotoimintaa. Tukien saaja organisaatioissa istuu myös tuesta päättäviä kansanedustajia.
Suomen 4-H liitto sai maataloustukea 585 415 euroa ja joulurahaa viime joulukuussa runsaat 300 000 euroa. Liiton luottamuselimissä istuu useita poliitikkoja oikealta vasemmalle. Lapin liitto sai maataloustukea edunvalvontaan liki 300 000 euroa ja sen luottamustoimissa istuu poliittisesti valitun hallituksen puheenjohtajana keskustan kansanedustaja Markus Lohi ja varapuheenjohtajana kokoomuksen Heikki Autto.
Miksi maataloustukiaisilla rahoitetaan edunvalvontaa? Miksi Maataloustuottajain keskusliitto MTK saa merkittävänä etujärjestönä kaikkien veronmaksajien maksamaa maataloustukea? Edunvalvoja harjoittaa myös liiketoimintaa, kuinka paljon Viestimedian kautta valuu maataloustukea Maaseudun Tulevaisuus -lehdelle?
Maataloustukea jaettiin miljoonia erilaisille yhdistyksille, esimerkiksi Kauhavalle Aisapari ry:lle 324 399 euroa hanketukena ja Jyväsriihi ry:lle 247 595 euroa. Yhdistysten jakamista tuista on veronmaksajien vaikea saada mitään tietoa, samoin kuin säätiöiden jakamista avustuksista. Mihin Saamelaismuseosäätiö käyttää saamansa maataloustuen? Tukimiljoonien jakoperusteet ovat käsittämättömiä.
Maataloustuilla tuetaan myös urheilua ja virkistäytymistä. Savitaipaleen urheilijat sai toimintaansa tukea 255 000 euroa, Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö sai puolestaan 254 316 euroa hankkiakseen säätiölle maa- ja vesialueita virkistykseen. Veronmaksajien rahoilla hankitaan näin omaisuuksia yksityiselle säätiölle, jonka hallituksen johdossa huseeraa Imatran kaupunginvaltuuston demareiden Ilkka Nokelainen.
Tällaista käsittämätöntä rahan jakoa poliitikot perustelevat sillä, että näin saamme kohtuuhintaisia elintarvikkeita, joiden hinnat ovat kuitenkin EU:n kärkeä. Mitä tekemistä edellä kerrotulla tukipolitiikalla on ruuan hinnan kanssa? Suomen vääristyneestä tukipolitiikasta pääsevät kuitenkin nauttimaan myös oikeat viljelijät, kuten miljonäärit Antti Herlin ja Nallen poika Thomas Wahlroos sekä Georg Ehrnrooth.
Onko velkaantuvalla valtiolla vuodesta toiseen varaa rahoittaa miljardien maataloustukiaisilla tällaista toimintaa?
Seppo Konttinen
Valtiotieteiden maisteri Seppo Konttinen oli Yleisradion taloustoimittaja vuosina 1974–2010. Hän on tunnettu kriittisistä artikkeleistaan ja syvällisestä perehtymisestä taustatietoihin.
Seppo Konttinen on kirjoittanut teokset Salainen pankkituki, Kansallisomaisuuden ryöstö, Suomalainen ruokalasku, Suora lähetys. Tosiasiaa Yleisradiosta, Lakien synty sekä Kallis ruokakassi. Hänen kolumnejaan voi lukea myös Valtiomahti-blogissa.
Kommentoi Facebookissa