KUNTAVAALIT Tänä vuonna kuntavaaleissa on ehdolla 29 950 ehdokasta, mikä on 5 700 vähemmän kuin vuonna 2021. Kuntaliitto kertoo, että nyt yhtä valtuustopaikkaa tavoittelee keskimäärin 3,5 ehdokasta, kun vielä viime vaaleissa luku oli 4,0.
Ehdokkaiden määrä suhteessa valtuustopaikkoihin vaihtelee huomattavasti kuntien välillä. Pyhärannassa ja Merijärvellä on vain 1,2 ehdokasta yhtä valtuustopaikkaa kohden, kun taas Helsingissä vastaava luku on 11,6.
Kaikkiaan 63 kunnassa ehdokasmäärä jää alle kahteen ehdokkaaseen per valtuustopaikka, mikä voi tarkoittaa, että osa valtuutetuista valitaan lähes ilman kilpailua. Ehdokkuuteen vaikuttaa moni asia. Kuntaliiton Kuntalaistutkimuksen ja Kuntapäättäjätutkimuksen mukaan ehdolle asettumiseen vaikuttavat muun muassa oma elämäntilanne ja ajankäyttö. Lisäksi myös kuntien taloustilanne ja päätöksentekokulttuuri ovat merkittäviä tekijöitä.
Yli viidennes kunnista päätti pienentää valtuustokokoaan tulevalle valtuustokaudelle. Osassa päätös tehtiin säästösyistä, mutta monissa päätös on osoitusta myös niin kutsutusta älykkäästä sopeutumisesta – realistista reagointia äänestäjien ja myös potentiaalisten ehdokkaiden määrän vähenemiseen.
Isoissa kaupungeissa kunnallisiin luottamustehtäviin riittää edelleen halukkaita, mutta ehdokkaiden määrä on laskusuhdanteinen. Ehdokaspula vaivaa eniten pieniä, alle 5 000 asukkaan kuntia.
– Kunnissa tehdään päätöksiä, jotka koskettavat suoraan jokaista kuntalaista – koulutuksesta, kaavoituksesta, elinvoimasta ja paikallisista palveluista. Nyt tarvitaan aktiivisia päättäjiä enemmän kuin koskaan, sanoo Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen.
Kun 91 prosentissa kuntia ehdokasmäärä on laskenut, kolmessa kunnassa pysynyt samana ja vain 24 kunnassa ehdokasmäärä on kasvanut, voi tämä muuttaa vaalien asetelmia ja vaikuttaa sekä äänestysaktiivisuuteen että siihen, kuinka moni kuntalainen löytää oman ehdokkaansa.
Lue myös: Kuntavaaliehdokkaat tyrmäävät maakuntaveron – uusi verottaja kiristäisi verotusta
Kommentoi Facebookissa