KULTTUURITOIMINTALAKI Kunnat panostavat eniten kuntalaisten kulttuurin ja taiteen harrastamiseen sekä niihin liittyvään kansalaistoimintaan. Sen sijaan kunnat luovat heikommin edellytyksiä ammattitaiteilijoiden toimintaan, kulttuuriseen vuorovaikutukseen sekä kansainväliseen toimintaan. Tiedot selviävät peruspalvelujen arviointiraportista 2023.
Kulttuuritoimintalaki toteutuu kunnissa vaihtelevasti. Kuntien kulttuuripalveluiden arvioinnissa selvitettiin kuntien kulttuuritoimintaan käyttämiä resursseja, lakisääteisten tehtävien toteutumista sekä millaisia kulttuuripalveluja kunnissa oli tarjolla vuonna 2023.
Manner-Suomen kulttuurivastaaville toteutettiin alkuvuonna 2024 kysely, johon vastasi 87 prosenttia kunnista eli 256 kuntaa. Kyselyn toteutti Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore.
– Parhaiten kunnissa toteutui kulttuurin ja taiteen harrastamisen ja niihin liittyvän kansalaistoiminnan edistäminen. Kunnat kokivat onnistuneensa myös kulttuuriperinnön ylläpitämisessä sekä edistäneensä taidetta ja kulttuuria osana asukkaiden hyvinvointia, terveyttä ja yhteisöllisyyttä, kertoo erikoistutkija Minna Ruusuvirta Cuporesta.
Sen sijaan heikoiten kunnat kokivat luoneensa edellytyksiä ammattimaiselle taiteelliselle työlle ja toiminnalle sekä edistäneensä kulttuurista vuorovaikutusta ja kansainvälistä toimintaa. Kyselyn perusteella kaupunkimaiset ja taajaan asutut kunnat kokivat maaseutumaisia kuntia useammin suoriutuneensa hyvin laissa mainituista tehtäväalueista.
Lähes kaikissa kunnissa oli vuonna 2023 tarjolla kulttuuritapahtumia, musiikin alan taiteen perusopetusta ja vierailevia musiikkiesityksiä. Pysyvää ja ammatillista toimintaa järjestivät lähinnä kaupunkimaiset kunnat. Vain harvoissa kunnissa oli tarjolla arkkitehtuurin, mediataiteiden, sirkustaiteen ja sanataiteen alojen taiteen perusopetusta, taiteilijaresidenssitoimintaa ja ammatillista taidemuseotoimintaa.
Kuntien kulttuuritoiminnan nettokustannukset – pois lukien kirjastopalvelut – vuonna 2022 olivat yhteensä noin 537 miljoonaa euroa. Kunnat panostivat rahallisesti etenkin museopalveluihin 137 miljoonalla eurolla ja yleisen kulttuuritoiminnan palveluihin 118 miljoonalla. Visuaalisten taiteiden palvelujen nettokustannukset olivat selkeästi muita tarkasteltuja palveluluokkia pienemmät, vain 10 miljoonaa euroa.
Eri kuntien nettokustannukset kulttuuritoimintaan vaihtelivat huomattavasti. Asukaskohtaiset nettokustannukset olivat kaupunkimaisissa kunnissa korkeammat kuin muissa kunnissa.
Kunnissa hyödynnetään taide- ja kulttuurilaitosten sekä vapaan sivistystyön oppilaitosten asiantuntija- tai muita palveluita vaihtelevasti. Vapaan sivistystyön toimijat, kuten kansalaisopistot ja kansanopistot, ovat merkittävä ja monipuolinen kulttuuritoiminnan järjestäjä kunnissa.
Lue myös: Kansallismuseo saapuu kylään eri puolille Suomea – ”Sisäänpääsy on aina ilmainen”
Kommentoi Facebookissa