PESIMÄRAUHA Kevät on riistan lisääntymisen ja uusiutumisen aikaa. Metsästäjäliitto muistuttaa, että pesimärauhan kunnioittaminen on jokaisen luonnossa liikkujan vastuulla – myös koiranulkoiluttajien.
Australiasta nousi maailmanlaajuinen kohu, kun tiktokkaaja kajosi vompatinpoikaseen. Suomessa tiedostetaan pesimärauhan merkitys hyvin. Usein huomiotta kuitenkin jää, että koirat on pidettävä kytkettyinä maaliskuusta elokuun puoliväliin saakka pesimärauhan takia.
Kevät on kaikkein herkin ajankohta villieläimille. Ensimmäisenä poikivat jänikset jo helmi-maaliskuussa. Useimpien lajien vilkkain lisääntymisvaihe on touko-kesäkuulla. Koska poikueet ovat hauraita vielä kesällä, ne tarvitsevat kasvurauhan myöhäiskesään saakka.
Pesimärauhan turvaaminen tarkoittaa koirien kytkettynä pitämisen ohella muun muassa pesivien lintujen huomiointia metsänhoitotöissä. Suomen luonnossa pesintä on lailla suojattu, sillä pesien häiritseminen, siirtäminen tai tuhoaminen on kiellettyä. Erityisesti touko-kesäkuussa poikaset ovat haavoittuvimmillaan. On tärkeää antaa niiden kasvaa rauhassa.
Pesintä tulee huomioida esimerkiksi metsänhoitotöissä. Hakkuuaukolla voi olla metson, teeren tai vesilintujen pesiä. Maassa pesivät linnut palaavat yleensä hautomaan, kun ihminen poistuu paikalta ja työ tehdään nopeasti loppuun pesän ympäriltä.
Pesät voidaan kartoittaa myös maanmuokkauksen yhteydessä. Pesät merkitään näkyvästi yhteistyössä maanomistajan kanssa, jotta koneenkuljettajat osaavat kiertää ne. Muokkauksen jälkeen pesämerkit poistetaan.
Metsästäjäliitto muistuttaa myös koirakurista. Koirien metsästyslain mukainen kiinnipitoaika on 1.3.–19.8. Tuolloin koiraa saa pitää vapaana vain koirapuistossa tai pihamaalla, mikäli koira on koulutettu pysymään pihassa.
Työskentelyvarmaa koiraa voidaan kiinnipitoaikaan käyttää esimerkiksi supikoiran pyyntiin tai näädän metsästykseen maaliskuussa, kunhan se ei häiritse muuta luontoa.
Lue myös: Tiesitkö tätä – lemmikkikissan päästäminen luontoon vapaana ja valvomatta on rikos
Kommentoi Facebookissa