YDINVOIMA Presidentti Sauli Niinistöstä ilmestyy näinä päivinä kaksi hänen toimintaansa ja persoonaansa luotsaavaa kirjaa. Ensimmäisenä ehti Aamulehden artikkelitoimituksen päällikön Matti Mörttisen ja politiikan toimittaja Lauri Nurmen Mäntyniemen herra (Into). Niinistö itse ei kirjassa muistele.
Yksi teoksen luvuista käsittelee Pyhäjoen ydinvoimalahanketta, joka oli määrä toteuttaa venäläisen Rosatomin ja Fennovoiman yhteisvoimin. Valtio-omisteisen energiayhtiö Fortumin omat ydinvoimasuunnitelmat olivat kariutuneet.
Ydinvoimasotkua oli edeltänyt hallituksen ja Niinistön erimielisyys ulkopolitiikassa. Kesällä 2015 Helsingissä juhlittiin ETYK-konferenssin 40-vuotismerkkipäivää. Tasavallan presidentin ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisessa valiokunnassa oli kolme kertaa käsitelty vieraisiin liittyvää kiista.
Niinistö halusi päästää Venäjän duuman puhemiehen Sergei Naryškinin sekä viisi muuta venäläistä poliitikkoa Suomeen. Silloinen kokoomuksen puheenjohtaja Alexander Stubb ja ulkoministeri Timo Soini olivat yhtenäiseen EU-pakotepolitiikkaan vedoten vastaan, eikä venäläispoliitikkoja päästetty Suomeen. Asiasta ei haluttu äänestää, ja Venäjä kutsui ”vihamielisen ratkaisun” johdosta Suomen Moskovan suurlähettilään Hannu Himasen puhutteluun.
Fennovoiman ydinvoimalahankkeella luvattiin puolestaan olevan 60 prosentin ”kotimaisuusaste”, eli käytännössä EU-rahoitusta. Fennovoima jäi kuitenkin nolosti kiinni, kun puuttuvan osuuden rahoittajaksi esitettiin aluksi Kroatiaan rekisteröityä venäläisten bulvaaniyhtiö Migritiä.
Fortum oli haluton lähtemään mukaan, kunnes elokuussa se julkaisi pörssitiedotteessaan tulevansa 6,6 prosentilla eli noin 120 miljoonalla eurolla mukaan osaomistajaksi ”suomalaiselle yhteiskunnalle tärkeään” hankkeeseen. Fortum oli jo sijoittanut Siperian sähköntuotantoon lähes viisi miljardia euroa.
Venäjän presidentti Vladimir Putin oli ottanut Fennovoiman ydinvoimalan esiin Niinistön työvierailulla Moskovassa kesäkuun puolivälissä 2015. Niinistö totesi tuolloin, että ”poliittiset päätökset on tehty, ja voimme sanoa, että asia on nyt projektiin osallistuvien yhtiöiden käsissä”.
Kirjan lähteiden mukaan näin ei kuitenkaan ollut, vaan Niinistö teki tuoreelle pääministerille Juha Sipilälle ja Fortumin hallituksen puheenjohtajalle Sari Baldaufille tiettäväksi tilanteen vakavuuden. Suomen ja Venäjän suhteet olisivat vahingoittuneet, jos Fennovoima olisi kariutunut. Samalla olisivat vaarantuneet Fortumin omat miljardiomistukset Venäjällä.
Taustan vahvistaa Rosatomin varapääjohtaja Kirill Komarov syksyllä 2016 Kauppalehdelle antamassaan haastattelussa:
”Presidentti Putin kyllä valvoo valtion etua, mutta sehän on hänen tehtävänsä. Tiedän, että ydinvoimala on aina esillä, kun presidentit Sauli Niinistö ja Putin tapaavat.”
Seuraavan kerran tasavallan presidentti Sauli Niinistö tekee työvierailun Venäjälle ja tapaa Venäjän presidentti Vladimir Putinin 22. elokuuta 2018 Sotshissa.
Kommentoi Facebookissa