FINLANDIA-PALKINNOT Kirjallisuuden Finlandia-voittajat on julkistettu Suomen Kirjasäätiön tilaisuudessa Helsingin Lasipalatsissa. Kaunokirjallisuuden, tietokirjallisuuden sekä lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-voittajat saavat kukin 30 000 euroa. Jokaisessa kategoriassa oli ehdolla kuusi teosta.
Kaunokirjallisuuden Finlandian saajaksi Yleisradion toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttila oli valinnut Pajtim Statovcin Bolla-romaanin (Otava). Ylä-Anttila korosti Finlandia-kilpailun etuoikeutettuna diktaattorina toimimisen antaneen hienoja elämyksiä.
– Matkustin muissa maailmoissa, opin jälleen uutta elämästä, ystävyydestä, ihmisistä.
Valintalautakunnan asettamista romaaneista voittajaksi valitsemansa Bollan hän sanoi jääneen mieleensä myllertämään pitkäksi aikaa ja ihailleensa sen kielellistä runollisuutta kirjailijan kuvittaessa ankaria ja välillä väkivaltaisiakin kohtauksia.
Tietokirjallisuuden Finlandian sai Anssi Jokirannan, Pekka Juntin, Anna Ruohosen sekä Jenni Räinän teos Metsä meidän jälkeemme (Like), jonka valintalautakunnan asettamasta kuudesta ehdokkaasta valitsi emeritusprofessori, tietokirjailija Sixten Korkman.
Sixten Korkman korosti tietokirjallisuuden merkityksen olevan tänään suurempi kuin koskaan aikaisemmin.
– Maailman tapahtumat ovat monimutkaisia ja hämmentäviä, usein vaikeasti hahmotettavia.
Tietokirjallisuuden hän totesi olevan silta tutkimuksesta julkiseen keskusteluun ja sen avulla hahmotettavan isoa kuvaa tapahtumien taustasta ja syy-seuraussuhteista.
Metsä meidän jälkeemme -kirjan aiheen Korkman huomautti olevan tärkeä.
– Jokaisella meistä on suhde metsään, jossa ulkoilemme, virkistymme, poimimme marjoja, keräämme sieniä, kenties metsästämme. Suomen talous on kautta aikojen nojannut metsiin.
– Käsillä oleva kirja ei ole, eikä väitä olevansa koko totuus, mutta se on painava puheenvuoro tuiki tärkeään metsäpoliittisen keskusteluun. Lisäksi kirja on hyvin jäsennelty, raikkaasti kirjoitettu ja kauniisti kuvitettu.
Lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandian sai Marisha Rasi-Koskisen teos Auringon pimeä puoli (WSOY), jonka oli valinnut muusikko, näyttelijä Olavi Uusivirta.
– Voittajaksi valikoitui lopulta kirja, joka jäi voimakkaimmin kummittelemaan. Lukukokemus on kuin pitkä ja psykedeelinen uni, josta tuntee heräävänsä monta kertaa saamatta lopullista varmuutta valvetilan todellisuudesta. On nipistettävä käsivarresta.
Uusivirta kiittää kirjailijan notkeaa ja mutkatonta kieltä ja psykologisesti tarkkapiirteisiä henkilöhahmoja ja toteaa lopputuloksena olevan otteessaan pitävä, kysymyksiä herättävä ja aivoja stimuloiva dystooppinen fantasia, joka kuitenkin jättää viimeiseksi jälkikuvaksi verkkokalvoille toivonkipinän.
– Toivoa on niin kauan, kun on niitä, jotka väkijoukossa nostavat kätensä pystyyn epäoikeudenmukaisuuden merkiksi.
Finlandia-kilpailun yleisöäänestyksessä lukijoiden suosikeiksi kohosivat kahden viikon äänestysajassa Johanna Venhon Ensimmäinen nainen (Wsoy) kaunokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaissa, tietokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaista puolestaan lukijoiden suosikki oli yhteinen virallisen valitsijan kanssa, molemmissa voiton vei Metsä meidän jälkeemme -teos.
Lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-ehdokkaista yleisö äänesti voittajaksi Tomi Kontion kirjoittaman ja Elina Warstan kuvittaman kirjan Koira nimeltään Kissa tapaa kissan (Teos).
Lue myös: Ovatko tässä todelliset voittajat – lukijat valitsivat omat suosikkinsa Finlandia-ehdokkaista
Kommentoi Facebookissa