FINLANDIA-PALKINTO Tänäkin vuonna Kaunokirjallisuuden Finlandia -palkintoa tavoittelee maksimimäärä sallittuja ehdokkaita, kuusi teosta.
Valintalautakunta puheenjohtajanaan kirjallisuustieteen professori Heta Pyrhönen yhdessä toiminnanjohtaja Anne Helttusen ja maajohtaja Marjo Tuomikosken kanssa päätti asettaa seuraavat teokset kisaamaan ansiokkaan suomalaisen romaanin Finlandia-palkinnosta:
- Jalonen, Olli: Taivaanpallo (Otava)
- Järvelä, Jari: Kosken kahta puolta (Tammi)
- Kettu, Katja: Rose on poissa (WSOY)
- Mäkelä, J. Pekka: Hunan (Like)
- Rauhala, Pauliina: Synninkantajat (Gummerus)
- Sund, Lars: Där musiken började/ Missä musiikki alkoi, suomentanut: Laura Jänisniemi (Förlaget/ Teos)
Jo ennakkoon vahvaksi ehdokkaaksi veikattu Olli Jalosen Taivaanpallo kuljettaa raadin sanoin ”lukijan Saint Helenan saarelta Lontooseen Angus-pojan matkassa 1600-luvun lopussa. Se valottaa emämaa Englannin väkivaltaa synnyttäviä toimia saariyhteisössä. Anguksen kohtaamat vaarat antavat Taivaanpallolle seikkailuromaanin silauksen, mutta tärkein seikkailu on Anguksen maailmankuvan muutos.”
”Romaani kuvaa kiehtovasti, miten Angus kasvaa itsenäiseksi ja kriittiseksi ajattelijaksi: hän oppii havainnoimaan, luokittelemaan havaintojaan ja tekemään oikeita päätelmiä niiden perusteella. Anguksen eloisan notkeasta kerronnasta välittyy näkemisen, ajattelemisen ja oppimisen riemu”, perustelee raati.
Tänävuotiseen runsaaseen vuodesta 1918 kertoviin kirjoihin kuuluvassa Jari Järvelän Kosken kahta puolta -romaanissa kirjailijan ”kaltainen seitsenvuotias lapsi tekeytyy ´näkymättömäksi pojaksi´ kahden mummonsa ja aikuisten seurassa kuunnellakseen heidän puheitaan sisällissodasta. Mummojen perheet ovat olleet eri puolilla rintamalinjaa.”
”Hetekan putkesta löydetyt käärölle rullatut runot herättävät pojan mielikuvituksen. Leikeissään hän ottaa sodassa ammutun Vilhon mielikuvituskaverikseen. Eläytyessään mummojensa ja Vilhon kohtaloihin poika antaa pitkään vaietulle menneisyydelle vihdoin tunnepohjaisen ja sanallisen ilmaisun. Vuoden 1918 tapahtumien sanallistaminen lapsen kokemuksien kautta jarruttaa sisällissodan synnyttämän taakan siirtämistä sukupolvelta toiselle”, toteaa raati.
Myös Katja Ketun romaanin Rose on poissa voi katsoa olleen ehdokassuosikki jo ennakkoarviointien perusteella.
Raadin perusteiden mukaan ”kirjeromaanissa aikuinen Lempi kirjoittaa nuoruuden rakastetulleen kirjeitä, joissa hän pohtii, miksi hänen ojibwa-kansaan kuuluva äitinsä Rose hylkäsi suomalaisen miehensä Ettun ja fintiaanityttärensä ja mitä Roselle sitten tapahtui. Lempi löytää äidin hänelle osoittamia kirjeitä.”
”Rosen katoamisen ja kirjeiden kautta Lempi pohtii Yhdysvaltain alkuperäiskansan ja suomalaissiirtolaisten suhdetta valtakulttuuriin, mikä paljastaa monenkertaista kulttuurista tukahduttamista ja väkivaltaa. Rose ei alistu ja myytti tarjoaa hänelle vastarinnan keinot. Myytti punoutuu Rosen ja Ettun väkevään rakkaustarinaan. Kokonaisuutta kannattaa Ketun rikkaasti soiva lumoava kieli.”
Rauhalan Synninkantajat on ollut myös tekijänsä esikoisromaanin Taivaslaulun tavoin myyntimenestys.
Valintaraati kertoo, että ”Taisto-papan usko on sääntö- ja lakiuskoa, kun taas pojanpoika Aaronille usko elää musiikissa, kirjoituksessa Tärkeitten Asioitten Vihkoon ja leikeissä mummon kanssa. Uskonnollisen yhteisön huolenpito kääntyy henkiseksi ja hengelliseksi väkivallaksi.”
”Syntienkantajiksi joutuvat lopulta kaikki, raskain paino sälytetään heikoimpien hartioille. Joukko omaäänisiä kertojia käsittelee sääntöuskon ankaria seuraamuksia. Kertojien luontohavainnot ovat aistivoimaisia ja merkityksistä raskaita. Uskon kysymyksiä syventää romaanin synnystä kertova kirjailijahahmo pohtimalla uskon ja taiteen ominaisuuksia ja mahdollisuuksia.”
J. Pekka Mäkelän Hunan on ehkä pienoinen yllätys valintalautakunnan ehdokasasettelussa jo 1930-luvulla käytyyn Kiinan ja Japanin väliseen sotaan sijoittuvan aiheensa puolesta.
Raati pohjustaa valintaansa: ”Osin lähetystyöntekijä Helvi Södermanin päiväkirjoihin perustuva romaani avaa mukaansatempaavan ja koskettavan näkymän Kiinan-Japanin sotaan. Joukko henkilöitä eri kansallisuuksista yrittää pysyä hengissä sodan ja eri uskontojen ja kulttuurien ristitulessa.”
”Jotkut turvautuvat esi-isien henkien johdatukseen, toiset Jumalaan, verilöylyn järkyttämä tyttö luovuttaa ruumiinsa kuolleiden sielujen käyttöön. Romaanista kasvaa monikerroksinen ja -ääninen kulttuurien ja uskontojen vuoropuhelu, jossa henkilöt ruotivat toimintansa perusteita ja oikeutusta.”
Suomenruotsalaisen Lars Sundin Där musiken började/ Missä musiikki alkoi -romaani on oikeastaan hänen Pietarsaari-trilogiansa kakkososa, jonka voi lukea myös itsenäisenä teoksena.
”Kirjailijahahmo opiskelee kirjoittamista työväenopistossa kertoakseen ihailemastaan säveltäjä Alf Holmista. Hän saa ajoittaista vetoapua säveltäjä-peltiseppä Odin Sisktrömin haamulta. Tapahtumat soljuvat 1960-luvulta 1980-luvulle popmusiikin tahdissa.”
”Esiin piirtyy elämää sykkivä ajankuva pienestä paikkakunnasta. Romaani läpivalaisee kolmen ystävättären kohtaloita iloineen ja suruineen. Pohdittavaksi nousee taiteellisen lahjakkuuden merkitys, kun tulevan säveltäjän äiti yrittää tukahduttaa poikansa musiikkiharrastuksen”, raadin perusteluissa todetaan.
Lopullisen palkinnonsaajan asetetuista ehdokkaista valitsee kirjallisuustoimittaja, tänä vuonna Turun kirjamessujen ohjelmapäällikkönä toiminut Seppo Puttonen. Viime vuonna Kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon vei Juha Hurmeen Niemi (Teos).
Kuten muutkin Finlandia-palkinnot, tämäkin tunnustus on suuruudeltaan 30 000 euroa ja palkintosumma on valtiovarainministeriön päätöksellä veroton.
Myös Lukijoiden suosikit -äänestys on käynnistynyt tänään klo 12. Äänestysaikaa on sunnuntaihin 25.11. klo 23.59 asti, ja äänestyksen tulokset kerrotaan maanantaina 26.11.2018. Äänestyksen yhteydessä voi osallistua 500 euron arvoisen kirjakauppalahjakortin arvontaan.
Lue myös: Tyttövoima puskee esiin Lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia -ehdokkaissa
Kommentoi Facebookissa