KÄNNYKKÄKIELTO Hallitus on tänä syksynä viemässä eduskuntaan esityksen kännykän käytön rajaamisesta koulussa. Kaavailu on saanut monia puolestapuhujia, mutta joidenkin oikeusoppineiden mielestä kyse olisi perusoikeuksien loukkaamisesta.
Suomalaisnuoret saavat keskimäärin yli 200 ilmoitusta puhelimeensa päivän aikana ja tytöt viettävät puhelimellaan keskimäärin kuusi tuntia joka päivä. Samaan aikaan lasten ja nuorten perustaidot ovat heikentyneet, liikkuminen ja leikkiminen vähentynyt, mielenterveysongelmat ja erilaiset käyttäytymisen ja tunnesääntelyn haasteet lisääntyneet.
– On vaikea kuvitella, etteikö lasten ja nuorten lisääntynyt älypuhelimien käyttö olisi vähintään osasyynä asiaan. On myös merkillepantavaa, että älylaitteissa ja sosiaalisessa mediassa lasten ja nuorten ahdistuneisuus, kiusaaminen ja konfliktit jäävät herkemmin piiloon aikuisilta ja siten käsittelemättä, Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Suvi Pulkkinen sanoo.
Mielenterveysongelmien kasvu näkyy myös yritysten arjessa ja heijastelee jo työn tuottavuuteen. Enemmistö yrityksistä onkin käynnistänyt toimenpiteitä mielenterveyden ja työssä jaksamisen haasteisiin vastaamiseksi, selviää Keskuskauppakamarin toukokuussa yrityksille toteuttamasta kyselystä.
– Yrityksiltä kantautuu toistuvasti viestiä siitä, että vastavalmistuneilla nuorilla on aiempaa heikommat valmiudet työelämään. Kyse ei ole niinkään spesifien työtehtävien hallinnasta, vaan laajemmin oppimisen valmiuksista, muutoksen sietämisestä ja yleisestä toiminta- ja työkyvystä, Pulkkinen sanoo.
Toisena tärkeänä lakihankkeena tulevana syksynä Keskuskauppakamari näkeekin oppimisen tuen uudistamisen.
Lue myös: Koulutiensä aloittaa 54 000 ekaluokkalaista – ikäluokka on pienentynyt jo usean vuoden ajan
Kommentoi Facebookissa