Kaivosyhtiö myytiin kerran jo eurolla – jäljellä on likavedet ja miljoonalasku veronmaksajille

Kanadalainen kaivosyhtiö Belvedere omisti Hituran konkurssiin menneen kaivoksen hollantilaisen tytäryhtiönsä kautta.

Kansainvälinen kaivosbisnes on armotonta, Hituran konkurssiin menneen kaivoksen omisti eteläafrikkalaisen pääomistajan kanadalainen kaivosyhtiö hollantilaisen tytäryhtiönsä kautta. (Kuvituskuva Fotolia)

Hallituksen lisätalousarvion viisi miljoonaa ei välttämättä riitä estämään ympäristön saastumista.

HITURAN NIKKELIKAIVOS Hallitus on neuvottellut pääministeri Juha Sipilän johdolla vuoden 2017 ensimmäisen lisätalousarvioesityksen, josta kerroimme tässä. Muutoksia on luvassa satojen miljoonien edestä, lisäksi valtioneuvoston tiedotteen lopussa on lyhyt toteamus:

”Ympäristöministeriölle ehdotetaan 5 miljoonaa euroa ympäristövahinkojen torjuntaan aiheutuen Belvedere Mining Oy:n konkurssin aiheuttamasta ympäristön pilaantumisuhasta.”

Kyseessä on Nivalassa sijaitseva Hituran kaivos, joka ajautui konkurssiin joulukuussa 2015. Nivala on parhaiten tunnettu presidentti Kyösti Kalliosta, joka isännöi paikkakunnalla sijainneita Heikkilän ja Mehtälän tiloja.

Talvisodan jälkeen presidentinvirasta luopunut Kallio oli joulukuussa 1940 lähdössä Mannerheimin saattamana Helsingistä junalla kotiinsa Nivalaan. Hän kuoli rautatieasemalla everstien Aladár Paasosen ja A.F. Airon käsivarsille. Kallio on haudattu Nivalaan.

Hituran kaivos on ollut tärkeä paikallinen työllistäjä. Mutta kuinka kaivosyhtiön ympäristövahingot ovat jääneet veronmaksajien maksettavaksi?

Suurin riski on pohjaveden sekä Perämereen laskevan Kalajoen saastuminen. Kalajoki taas tunnetaan parhaiten dyyneistään.
Suurin riski on pohjaveden sekä Perämereen laskevan Kalajoen saastuminen. Kalajoki taas tunnetaan parhaiten hiekkasärkistään. (Kuva Fotolia)

Ongelmia alusta alkaen

Hituran kaivoksella on ollut ongelmia heti sen perustamisesta lähtien vuonna 1970. Outokummun omistama kaivos oli useasti suljettuna, kun malmin maailmanmarkkinahinnat olivat alhaalla ja toiminta ei ollut kannattavaa.

Vuonna 2007 Outokumpu ja kanadalainen Belvedere Resources Ltd sopivat kaupasta, jossa Outokumpu myi Hituran nikkelikaivoksen Belvederelle. Kauppahinta oli noin 25 miljoonaa euroa ja Belvedere maksoi summan osakkeina ja optioina.

Hituran kaivos tuotti vuosittain noin 2 200 tonnia rikastettua nikkeliä ja työllisti parhaimmillaan 150 työntekijää. Belvedere hankki myös kokonaan omistukseensa Suomen Nikkeli Oy:n – Finn Nickel Oy:n – josta se omisti jo 45 prosenttia. Mutta jo kesällä 2009 Finn Nickel hakeutui konkurssiin nikkelin hinnan romahdettua.

Finn Nickelillä oli Nivalan nikkelikaivoksen lisäksi kaivos myös Leppävirralla sekä kaksi rikastamoa Kaavilla, juuri ympäristöluvan saanut Hautalammen kaivoshanke Outokummussa sekä useita nikkelimalmin etsintäkohteita Etelä- ja Itä-Suomessa.

Yhtiö myydään yhdellä eurolla

Kaivosyhtiö Vulcan Resources osti konkurssipesästä muun muassa Leppävirralla sijaitsevan nikkelikaivoksen. Ympäristöhallinto vaatii Nivalan Hituran kaivosalueen ympäristön kunnostamista, jos toiminnalle ei löytyisi jatkajaa, sillä rikastushiekka-allas kuormitti ympäristöä.

Kunnostustyö oli voimassa olleen ympäristöluvan mukaan tehtävä seuraavan vuoden loppuun mennessä. Neuvotteluja konkurssipesän kanssa käytiin, sateen mukana päästöjä aiheutui rikastushiekka-altaasta, mutta niiden oletettiin vähenevän ajan myötä.

Talvivaaran piti tuottaa vaurautta, mutta sen sijaan hinta ympäristölle on ollut monen mielestä kohtuuton.
Talvivaaran on pitänyt tuottaa vaurautta, mutta sen sijaan hinta ympäristölle on ollut monen mielestä kohtuuton. (Kuva AOP)

Kesällä 2010 Ylen uutiset kertoi, että Hituran kaivos, sen liiketoiminta sekä oikeudet Haapajärven Kopsan kultavaltaukseen oli myyty yhdellä eurolla. Ostaja oli – kanadalainen Belvedere-yhtymä. Sataprosenttisesti Belvederen omistuksessa olleen Finn Nickelin suurin velkoja oli Belvedere itse.

Uutisten mukaan Belvedere otti vastuulleen myös Hituran kaivoksen sekä kaupassa sille siirtyneen Kopsan kultaesiintymän miljoonien hintaiset ympäristövastuut.

Kestävä kehitys ja nollatoleranssi

Jouluaaton aattona vuonna 2015 Taloussanomat sai puolestaan uutisoida, että Hiturassa nikkeliä louhinut kaivosyhtiö Belvedere Mining oli hakeutunut konkurssiin. Tieto kävi ilmi käräjäoikeuteen jätetystä hakemuksesta. Kaivosyhtiön tappio vuonna 2014 oli 1,3 miljoona euroa 0 euron liikevaihdolla. Vuonna 2015 tappiota tuli vielä 1,5 miljoonaa euroa lisää.

Suomen yhtiö oli osa Toronton pörssiin listattua kanadalaista kaivoskonserni Belvedere Resourcesia. Konkurssiin hakeutuneen kaivosyhtiön se omisti Hollantiin rekisteröidyn tytäryhtiönsä kautta. Uutistoimisto Bloombergin tietojen mukaan kaivosyhtiön suurin omistaja oli eteläafrikkalainen Investec-pankki 19 prosentin osuudella.

Belvedere Resources kertoo verkkosivuillaan yhtiön neljästä arvosta, jotka ovat nollatoleranssi vahingoille, tuloksellisuus, toiminnan läpinäkyvyys sekä kestävä kehitys, tarkoittaen korkean tason ympäristönsuojelua aina ennalta ehkäisevästä päätöksenteosta operatiiviseen toimintaan.

Nyt nikkelikaivokselle ei ole löytynyt enää jatkajaa ja Sipilän hallitus ehdottaa lisätalousarviossaan viittä miljoonaa yhtiön aiheuttamien ympäristövahinkojen estämiseksi.

Ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokka toteaa, että edes viisi miljoonaa veronmaksajien rahaa ei välttämättä riitä.
Ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokka toteaa, että edes viisi miljoonaa euroa veronmaksajien rahaa ei välttämättä riitä. (Kuva AOP)

”Sotku jäi meidän hoidettavaksi”

Ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokka toteaa Suomen Kuvalehdelle, että Belvedere Miningin konkurssipesä on varaton. Kaivosyhtiön laitteista ja irtaimistosta saadut varat ovat menneet asianajopalkkioihin, eikä jälkihoitoon tarkoitettuja kahden miljoonan euron vakuuksia löydy yhtiöltä.

Ympäristöministeriö kirjelmöi asiasta eduskunnan valtiovarainvaliokunnalle jo vuosi sitten.

”Nykyisen konkurssilainsäädännön mukaisesti konkurssipesä ei lähtökohtaisesti vastaa ympäristöluvan mukaisista velvoitteista ellei konkurssipesä jatka velallisen toimintaa.”

Ympäristövahinkojen hoitamiseksi valtion rahaa on käytetty jo 200 000 euroa, eikä viisi miljoonaakaan välttämättä riitä. Suurin riski on pohjaveden sekä Perämereen laskevan Kalajoen saastuminen.

– Kaivoksella on avoaltaita, ja koko alue on aika heikossa kunnossa. Pitää varmistaa, että likaiset vedet pysyvät kaivosalueella. Kanadalaiset jättivät sotkun meidän hoidettavaksi, Pokka kommentoi Suomen Kuvalehdelle.

Hituran kaivoksen kiemurat muistuttavat Talvivaaran tarinaa. Outokumpu omisti aikoinaan Talvivaaran kaivosoikeudet, jotka se myi diplomi-insinööri Pekka Perälle yhdellä eurolla. Talvivaaran jatkaja Terrafame on sopinut rahoitusjärjestelyistä monikansallisen Trafigura-konsernin kanssa, asiasta voit lukea tästä.

Kiistaa on aiheutunut, kun Terrafame haki ympäristölupaa siihen, että suurin osa käsitellyistä jätevesistä johdettaisiin purkuputken kautta uuteen purkuvesistöön eli Nuasjärven Tikkalahteen. Korkeimman hallinto-oikeuden mukaan ympäristölupa purkuputkelle voitiin myöntää – mutta vain määräajaksi.

Viime aikoina Terrafame on kertonut hyvistä tuotantoluvuista. Terrafamen ympäristöluvasta voit lukea tästä Päivän Lehden artikkelista.

Kommentoi Facebookissa