Jätitkö akkukäyttöisen laitteen lataukseen, vaikka itse poistuit kotoa? – Yli puolet suomalaisista tekee niin

Vastaajista 41 prosenttia kertoi, että on vaihtanut akkukäyttöisen laitteensa akun itse tai voisi harkita tekevänsä näin. (Kuvituskuva Fotolia)

Vakuutusyhtiön kyselyn mukaan vahinkojen ennaltaehkäisy unohtuu erityisesti nuorilta.

TURVALLISUUS Akkukäyttöisten laitteiden turvallisuus on puhuttanut, kun puhelimen akusta syttynyt palo tuhosi heinäkuussa omakotitalon Oulunsalossa. Valtaosa suomalaisista lataa akkukäyttöisiä laitteitaan valvomatta, selviää LähiTapiolan teettämästä Arjen katsaus -kyselystä.

Vain 20 prosenttia vastaajista ei lataa laitteitaan koskaan öisin, kun taas lähes 40 prosenttia tekee näin usein. Yli puolet on jättänyt laitteen lataukseen poistuessaan kotoa. Kyselyn mukaan vahinkojen ennaltaehkäisy unohtuu erityisesti nuorilta: alle 25-vuotiaista vastaajista vain 17 prosenttia ei koskaan jätä laitetta lataukseen poistuessaan kotoa.

Vahinkotiedoista näkyy, että akkupalot voivat olla rajuja. Esimerkiksi sängyn lähellä syttyvä akkupalo voi levitä nopeasti lakanaan, patjaan ja muihin palaviin materiaaleihin. Akun räjähdys voi myös itsessään rikkoa ja sotkea lähellä olevia esineitä ja pintoja.

Turvallisuus- ja kemikaaliviraston mukaan pelastuslaitoksella oli viime vuonna yhteensä 65 akku- tai laturipaloon liittyvää tehtävää. Akkupalojen määrä pysyi suunnilleen samalla tasolla vuosiin 2020–2022 verrattuna. Laitemääriin nähden akuista aiheutuu vähän vaaratilanteita.

Suomalaisten kodit ovat täynnä erilaisia akkukäyttöisiä laitteita: esimerkiksi puhelimia, tietokoneita, imureita, puutarhatyökaluja ja sähköpyöriä. Riski on siis pieni, mutta sattuessaan vahinko voi olla suuri erityisesti, jos palo syttyy kenenkään huomaamatta, sanoo LähiTapiolan ennaltaehkäisypalvelujen kehityspäällikkö Jussi Riikonen.

– Kyselytulosten perusteella iso osa suomalaisista pelaa vaarallista uhkapeliä kotinsa turvallisuudella. Akkupalot ovat todella arvaamattomia: Ne voivat syttyä räjähtäen ja levitä asunnossa nopeasti. Jos paikalla ei ole ketään hälyttämässä apua, koti voi pahimmillaan palaa maan tasalle.

Akkupaloa voi olla vaikea sammuttaa turvallisesti itse, mikä korostaa ennaltaehkäisyn merkitystä. Akkua ei saa ladata herkästi syttyvällä alustalla tai esimerkiksi pöydällä, jonka yllä olevaan kaapistoon palo voi levitä. Esimerkiksi sähköisiä liikkumisvälineitä ei myöskään pidä ladata eteisessä, jossa mahdollinen palo voi estää asunnosta poistumisen.

Laitetta ei myöskään saa ladata rikkinäisellä laturilla. Epäkunnossa olevien laturien käyttö on kuitenkin melko yleistä: Kaikista vastaajista reilu kolmasosa käyttää vähintään harvakseltaan laturia, vaikka se toimisi heikosti tai latauspiuha olisi rikki.

– Viallinen laturi on aina paloturvallisuusriski. Rikkinäisen laturin käyttäjä asettaa myös itsensä vaaraan, sillä se voi aiheuttaa sähköiskun, Riikonen sanoo.

LähiTapiolan vahinkotiedoissa on myös tapauksia, joissa puhelimen akku on syttynyt akun tai näytön vaihtamisen yhteydessä. Arjen katsaus -kyselyn vastaajista 41 prosenttia kertoi, että on vaihtanut akkukäyttöisen laitteensa akun itse tai voisi harkita tekevänsä näin.

– Akun tai näytön vaihtaminen ei ole se toimenpide, jonka kohdalla kannattaa lähteä kokeilemaan omia Pelle Pelottoman taitojaan. Turvallisinta on viedä puhelin aina asiantuntijan arvioitavaksi, Riikonen sanoo.

Lue myös: Suomessa rotanmyrkkyjä ei saa myydä kuluttajille – riski muiden eläinten myrkytyksille

Kommentoi Facebookissa