MAATALOUS Isojoen Kärjenkoskella sijaitsevan Ylikosken luomutilan vanhempi isäntä Petri kehuu Jussi-poikaansa.
– Nyt voimme jakaa työt ja vetovastuun. Lisäksi voin henkilökohtaisesti luottaa siihen, että hommat eivät yskähtele, kun rinnalla kulkee osaava ja työteliäs nuorimies.
Ylikosken luomutilalla siirryttiin vuonna 2012 uudelle aikakaudelle, kun toiminnan ympärille perustettiin maatalousyhtymä.
– Mukaantulo oli hyvin luontevaa, sillä olen harjoitellut tilan töitä jo pikkupojasta lähtien. Maatalousyhtymä on muutenkin turvallinen tapa toimia ja kehittyä, Jussi luonnehtii tyytyväisenä.
Tilalla on tällä hetkellä kuutisenkymmentä emolehmää. Luomulihatuotannon lisäksi isää ja poikaa työllistää ympärivuotisesti myös laaja-alainen traktori- ja kaivinkoneurakointi.
Koneurakoitsijoina Ylikosket tunnetaan jo vuosikymmenien ajan. Nämä kaksi toimintamallia tukevat mukavasti toisiaan ja varmistavat samalla sen, että töitä riittää tasaisesti myös talvella.
– Tällä puolella mennään jo kolmannessa polvessa, sillä isäni aloitti urakoinnin vuonna 1967. On hienoa huomata, että työnjälki on miellyttänyt, sillä vanhimmat asiakkaat ovat käyttäneet urakointipalvelujamme jo viidenkymmenen vuoden ajan, Petri iloitsee.
Onnistunut tuotantosuunnan muutos
Ylikosken tilalla siirryttiin luomutuotantoon vuonna 1995. Tuolloin tilalla oli vielä lypsykarjaa.
– Meillä oli noin 25 lehmää ja kombinavetta. Muutimme aikoinaan vanhan sikalan makuuparsinavetaksi. Ajatuksissa kyti jopa laajennus, mutta sairastuttuani astmaan jouduimme luopumaan lehmistä ja tekemään tuotantosuunnan muutoksen, Petri taustoittaa.
Vuonna 2007 tilalle rakennettiin uusi emolehmäpihatto ja hankittiin ensimmäiset emot. Roduiksi ovat ajan myötä valikoituneet hereford ja simmental.
– Ratkaisu oli kaikin puolin onnistunut. Luomu sopii emolehmätuotantoon todella hyvin, sillä karja laiduntaa liki puolet vuodesta ja kasvaa korsirehulla ilman mitään teollisia rehuja. Lisäksi karjan lanta saadaan hyödynnettyä omille pelloille, Petri ja Jussi selvittävät tyytyväisinä.
Karjan pääluku on pysytellyt kuudessakymmenessä.
– Toki peltopinta-alaa kasvatetaan toista navettaa ajatellen, mutta haluamme edetä kuitenkin maltillisesti ja ilman suurempia riskejä. Tavoitteeksi on asetettu, että jos kaikki menee mallilleen, niin laajennus toteutetaan viiden vuoden sisällä, isäntäkaksikko suunnittelee.
Toiminnot pidetään yksinkertaisina
Vaikka emolehmien ruokinta painottuu laiduntamiseen ja hyvään säilörehuun, niin silloin tällöin tilan karjalle ja erityisesti vasikoille annetaan myös nyhtökauraa eli herne-kaura -sekoitusta.
– Myös kuivaheinää on tarjolla ja tarkoituksena on jopa lisätä sen käyttöä. Luomutuotannossa ruokinta on kuitenkin oma taiteenlajinsa ja aallon harjalla pysyminen vaatii jatkuvaa hereillä oloa. Esimerkiksi luomuviljelyyn sopivia siemenlajikkeita on rajallinen määrä ja kivennäisiäkin suppeasti, joten vastuu onnistuneesta lopputuloksesta jää meille viljelijöille.
Ylikosken isäntäkaksikko pitää langat kuitenkin omissa käsissään.
– Emme halua sulkea silmiämme mahdollisuuksilta, joten olemme myös innokkaita kokeilijoita. Uusimpiin kokeiluihin kuuluu ruis-raiheinäseos ja lopputulos oli erittäin onnistunut. Ruis kasvoi nopeasti ja jälki oli puhdasta. Tämä innostaa jatkamaan ja laajentamaan kokeilua myös sinimailasen puolelle ja erityisesti pelloille, jotka ovat maaperältään kuivia. Myös sikurin käyttö eläinten rehuna kiinnostaa kovasti. Yksistään jo sen takia, että sikuria kehutaan hyväksi kivennäisen korvikkeeksi.
Ylikosken emotilalla on pitäydytty erillisruokinnassa ja siihenkin on omat syynsä.
– Pidämme vasikat vain puolivuotiaiksi, mutta jos kasvattaisimme ne lihaksi saakka, niin ruokintamallin muutos voisi olla paikallaan. Lisäksi aperuokinta sitoo kalustoa ja olemme muutenkin sellaisia, että haluamme pitää toiminnot mahdollisimman yksinkertaisena ja selkeänä.
- Haastattelu on julkaistu aikaisemmin Suomalainen Maaseutu -lehdessä
Kommentoi Facebookissa