TERVEYS Suomalaislasten unen, ruokavalion ja painonkehityksen välisiä yhteyksiä selvittänyt uusi tutkimus osoittaa, että vuorokausirytmi saattaa vaikuttaa terveyteen merkittävästi pitkällä aikavälillä.
Lapsen kronotyyppi eli luonnollinen taipumus olla virkeä aamulla tai illalla sekä epäsäännöllinen unirytmi saattavat vaikuttaa ruokailutottumuksiin ja painonkehitykseen ajan myötä.
Helsingin yliopiston ja Folkhälsanin tutkimuskeskuksen yhteistutkimus perustui DAGIS-tutkimukseen, johon osallistui 864 päiväkoti-ikäistä lasta vuosilta 2015 ja 2016 sekä 210 esimurrosikäistä vuonna 2023 tehdyssä seurantatutkimuksessa.
Maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan tohtorikoulutettava Anna Abdollahin väitöskirja, joka perustuu pääosin liikeaktiviteettimittareilla tehtyyn objektiiviseen unenseurantaan, tarjoaa uutta tietoa unitottumusten yhteydestä lasten terveyteen.
Välimuotoiseen kronotyyppiin verrattuna iltatyyppisyys oli yhteydessä epäterveellisempään ruokavalioon, kuten vähäisempään kasvisten ja suurempaan sokeripitoisten ruokien kulutukseen. Lisäksi iltatyyppiset lapset kokivat enemmän sosiaalista jetlagia – arki- ja viikonloppuöiden välisen unirytmin vaihtelua – ja vaihtelua unen ajoituksessa, vaikkakaan heidän unensa kesto ei ollut lyhyempi kuin lapsilla, joilla oli välimuotoinen kronotyyppi.
Vaikka iltatyyppisyydellä ei ollut yhteyttä varhaislapsuuden painoon, se liittyi suurempaan painonnousuun kahdeksan vuotta myöhemmin tehdyssä seurannassa. Samoin päiväkoti-iässä suurempaa sosiaalista jetlagia kokeneiden lasten paino nousi todennäköisemmin esimurrosikään mennessä. Tutkittujen lasten yöunen kestolla ei havaittu merkittävää yhteyttä ruokailutottumuksiin tai painoon.
Abdollahin tutkimustulokset viittaavat siihen, että iltatyyppiset lapset saattavat olla unen kestosta riippumatta muita alttiimpia epäterveelliselle ruokavaliolle ja painonnousulle ajan myötä. Lisäksi tulokset osoittavat, että vuorokausirytmin häiriöiden mahdolliset kielteiset vaikutukset saattavat alkaa jo päiväkoti-iässä – jo ennen lasten koulutaipaleen alkua – ja jatkua koko lapsuuden.
– Tulosten perusteella vuorokausirytmin krooniset häiriöt, kuten uni-valvekäyttäytymisen ja kronotyypin välinen epäsuhta tai suuri sosiaalinen jetlag, saattavat altistaa lapset pitkän aikavälin terveysongelmille. Havainto korostaa sitä, miten tärkeää on ylläpitää johdonmukaisia unirutiineja ja ottaa huomioon henkilökohtainen vuorokausirytmi jo pienestä pitäen, Abdollahi toteaa.
Abdollahin mukaan päiväkotivuosien aikana iltatyyppisiin lapsiin kohdistetuista interventioista voi olla hyötyä. Entistä vakaamman unirytmin tukeminen ja vuorokausirytmin häiriöiden vähentäminen voivat auttaa ehkäisemään epäterveellisiä ruokailutottumuksia ja liiallista painonnousua myöhemmin lapsuudessa. Interventioiden tarpeen ja pitkän aikavälin tehokkuuden määrittäminen edellyttää kuitenkin jatkotutkimuksia.
– Uni on terveyden peruspilari etenkin kasvaville lapsille. Unen kestoa on tarkasteltu laajalti, mutta tässä väitöskirjassa korostetaan, että lasten nukkumisen ajankohta voi olla yhtä tärkeää kuin heidän unensa kesto, Abdollahi sanoo.
Lue myös: Yllättävä tutkimustulos – usein kasviksia syövät käyvät myös enemmän lääkärissä
Kommentoi Facebookissa