MEDIAT Helsingin käräjäoikeuden tuomion mukaan Helsingin Sanomissa 16.12.2017 julkaistussa artikkelissa julkistettiin useita sellaisia sotilastiedustelua koskevia tietoja, jotka oli Suomen ulkoisen turvallisuuden vuoksi säädetty salassa pidettäväksi.
Niin sanotun Viestikoekeskus-artikkelin kirjoittaneiden kahden toimittajan syyksi on luettu turvallisuussalaisuuden paljastaminen. Artikkelin kirjoitustyöstä päävastuullinen toimittaja Tuomo Pietiläinen tuomittiin 50 päiväsakkoon. Vähäisemmässä roolissa kirjoitustyöhön osallistunut toimittaja Laura Halminen jätettiin rangaistukseen tuomitsematta.
Helsingin Sanomien julkaisema artikkeli sisälsi yksityiskohtia noin 10 vuoden takaisista sotilastiedustelun tehtävistä, toiminnasta, organisaatiosta, suorituskyvystä ja hankinnoista. Oikeudenkäynnissä näiden tietojen osoitettiin olevan keskeisesti peräisin Puolustusvoimilta. Syytteessä yksilöityjen eräiden tekstikohtien osalta käräjäoikeus on pitänyt ilmeisenä, että niiden paljastaminen vuoden 2017 lopulla ei enää vaarantanut Suomen ulkoista turvallisuutta.
Sotilastiedustelun pitkäjänteisyys huomioon ottaen useissa muissa tekstikohdissa paljastettuja tietoja ei kuitenkaan voitu pitää ilmeisen vaarattomina. Näiden salassa pidettäviksi säädettyjen tietojen julkistaminen on täyttänyt turvallisuussalaisuuden paljastamista koskevan rikoksen tunnusmerkistön.
Tiedotusvälineen julkaiseman sisällön lainmukaisuudesta vastaa paitsi julkaisemisesta päättänyt taho, myös sisällön laatija. Käräjäoikeus on pitänyt artikkelin kirjoittajien menettelyä tahallisena, koska kokeneina toimittajina heidän täytyi tuntea sotilastiedustelutietojen salassapitoa koskeva tiukka oikeuskäytäntö ja koska Puolustusvoimien tiedustelupäällikkö oli etukäteen jopa kiinnittänyt toimittajien huomiota rikoslain säännökseen.
Artikkelin aiheeksi oli nimetty sotilastiedustelua koskenut ajankohtainen lakihanke, mutta käräjäoikeus on katsonut, että paljastetuilla yksityiskohdilla ei ollut liityntää lakihankkeeseen. Kun yksityiskohdat eivät myöskään paljastaneet epäkohtia tai väärinkäytöksiä, käräjäoikeus on arvioinut, ettei toimittajilla ollut tiedotusvälineiden yhteiskunnalliseen erityisasemaan perustuvaa oikeuttamisperustetta julkistaa näitä tietoja.
Tiedotusvälineiden yhteiskunnallisen erityisaseman vuoksi Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on vain poikkeuksellisissa tilanteissa pitänyt mahdollisena, että toimittaja tuomitaan sananvapausrikoksesta vankeusrangaistukseen. Kun oikeudenkäynti oli lisäksi kestänyt pitkään ja saanut poikkeuksellista julkisuutta, käräjäoikeus on tuominnut päävastuulliselle toimittajalle vankeusrangaistuksen sijasta sakkoa. Toisen toimittajan rooli artikkelissa oli ollut selvästi kollegaansa vähäisempi, ja hän oli pyrkinyt varmistumaan julkaisemisen laillisuudesta. Näistä syistä käräjäoikeus on jättänyt hänet rangaistukseen tuomitsematta.
Artikkelin päävastuullisen kirjoittajan lähiesimiestä Kalle Silfverbergiä koskevat syytteet on hylätty, koska hänen ei katsottu osallistuneen salaisuuksien paljastamiseen rikoksen tekijänä tai avunantajana. Samoin käräjäoikeus on hylännyt syytteet siltä osin, kun toimittajille oli vaadittu rangaistusta turvallisuussalaisuuden paljastamisen yrityksestä koskien myöhemmin julkaistaviksi tarkoitettuja artikkeliluonnoksia.
Käräjäoikeus on ratkaissut asian kolmen ammattituomarin kokoonpanossa. Ratkaisu on yksimielinen. Tuomio ei ole lainvoimainen.
Kommentoi Facebookissa