TALOUS Helsingin ydinkeskustan vähittäiskaupan liikevaihto ei ole noussut vuoden 2020, eli koronapandemian alkamista edeltävälle tasolle vuoden 2023 loppuun mennessä, käy ilmi Helsingin seudun kauppakamarin selvityksestä.
Helsingin ydinkeskustassa on viidennes vähemmän vähittäiskaupan toimipisteitä kuin vuonna 2019. Helsingin ulommalla keskustavyöhykkeellä vähittäiskaupan liikevaihto on kasvanut 2020-luvun koronapandemiasta huolimatta. Vuonna 2018 Kalasatamassa avattu kauppakeskus Redi vaikutti positiivisesti kaupan kasvuun.
Ydinkeskustan osuus koko Helsingin seudun vähittäiskaupan liikevaihdosta on laskenut vakaasti viime vuosikymmenen alkupuolelta. Helsingin ydinkeskustalla tai Aleksin alueella tarkoitetaan postinumeroaluetta 00100. Ydinkeskustan osuus koko Helsingin seudun vähittäiskaupan liikevaihdosta oli noin kahdeksan prosenttia vuonna 2023, kymmenen vuotta aiemmin se oli noin yksitoista prosenttia.
– Vähittäiskaupan tilanne ydinkeskustassa on haastava. Viime vuonna Helsingin ydinkeskustassa oli vähittäiskaupan toimipaikkoja eli liikkeitä viidennes vähemmän kuin vuonna 2019. Ydinkeskustasta on vuoden 2019 jälkeen hävinnyt 137 vähittäiskaupan toimipistettä, ja niiden mukana yritykset ovat menettäneet noin 200 miljoonan liikevaihdon, sanoo Helsingin seudun kauppakamarin vaikuttamistyön johtaja Markku Lahtinen.
Ulomman keskustavyöhykkeen osuuden kasvu on kompensoinut ydinkeskustan osuuden laskua. Kuitenkin 2020-luvulla koko laajan keskustan eli ydinkeskustan ja ulomman keskustavyöhykkeen yhteenlaskettu osuus Helsingin seudun vähittäiskaupan liikevaihdosta supistui 20 prosentin tasolle.
Helsingin ydinkeskustan aiempaa vähäisempi vetovoima näkyy myös ravintolaliiketoiminnassa. Vuonna 2023 ravintoloiden liikevaihto ylitti 2010-luvun lopun tason koko Helsingin seudulla ja ulommalla keskustavyöhykkeellä. Ydinkeskustan ravintoloiden liikevaihto jäi vielä jälkeen aiemmasta huipputasosta.
– Jotta Helsingin ydinkeskusta olisi elinvoimainen ja houkutteleva, se tarvitsee monipuolisen palvelu- ja toimialarakenteen. Monipuolinen palvelu- ja toimialarakenne edellyttää sitä, että ydinkeskustan alueella asioivien määrä kasvaa. Keskustan autosaavutettavuuden kehittäminen joukkoliikenneyhteyksien parantamisen ohella on yksi tärkeä keino huolehtia tarvittavista asiakasvirroista, sanoo Lahtinen.
Helsingin seudun kauppakamari vastustaa Kaivokadun muuttamista joukkoliikennekaduksi. Alueen toimivuus edellyttää kahta autoliikenteen poikittaisyhteyttä.
Helsingin seudun kauppakamarin selvitys perustuu Tilastokeskuksen lukuihin ja selvityksen teki Kaupunkitutkimus TA Oy.
Kommentoi Facebookissa