MANSIKKA Ensimmäiset avomaalla harson alla kasvaneet kotimaiset mansikat ovat ilmestyneet myyntipöydille juhannuksen kunniaksi. Kausi- ja kasvihuoneissa kypsynyttä mansikkaa on ollut tarjolla jo kesäkuun ajan.
Aikaisen kevääntulon takia oltiin välillä etuajassa, mutta viileä sääjakso touko- ja kesäkuussa on jarruttanut kesän tuloa ja mansikkasadon kehittymistä. Nyt ollaan runsas viikko myöhässä normaalin kesän aikataulusta. Viime vuonna oli lähes ennätysaikainen kesä, vastaavanlainen myöhäinen mansikkakesä oli puolestaan kaksi vuotta sitten.
Alueelliset erot näyttävät muodostuvan tavallista suuremmiksi. Juhannusherkuiksi mansikat ehtivät kypsyä eteläisen Suomen aikaisilta viljelymailta. Mansikan pääsatokausi alkanee Etelä-Suomesta lähtien heinäkuun ensimmäisellä tai toisella viikolla.
Vaikka alkukesä onkin ollut viileä, eivät mansikkakasvustot ole kärsineet. Sadetta on tullut sopivasti ja tällä hetkellä kaikki edellytykset sadon onnistumiselle ovat kohtalaisen hyvät. Mansikan kokonaissatomääräksi Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liitto ennustaa 13–14 miljoonaa kiloa. Ennustetta tarkennetaan juhannuksen jälkeisten sääolojen mukaan.
Talvi oli leuto ja kasvustot ovat talvehtineet kohtalaisen hyvin. Talvivaurioita on kuitenkin jonkin verran vähälumisilla alueilla. Varsinkin vanhimmissa kasvustoissa näkyy myös edellistalven aiheuttamia pakkasvaurioita.
Luomumansikkaa päästään tänä vuonna poimimaan vasta heinäkuussa. Etelä-Suomessa marjojen odotetaan kypsyvän heinäkuun alkupuolella, mutta pohjoisempana luomumansikalla herkutellaan vasta lähempänä elokuuta.
Mansikkaa viljellään Suomessa luomuna vain hieman yli 140 hehtaarilla. Se on noin neljä prosenttia kotimaisen avomaanmansikan koko tuotantoalasta. Eniten luomumansikkaa viljellään Hämeessä, Etelä-Savossa, Pohjois-Karjalassa ja Uudellamaalla.
Pro Luomu on päivittänyt nettiin yli 40 luomumansikkatilan yhteystiedot eri puolilta Suomea. Suurimmalla osalla tiloista on suoramyyntiä kuluttajille, ja monella tilalla pääsee myös itse poimimaan marjoja. Suosituin luomumansikkalajike on Polka, sillä se talvehtii hyvin ja on kestävä, tunnettu ja suomalaisten makuun sopivaa.
Sipoolaisella Varpulan luomutilalla päästäneen mansikkapellolle heinäkuun puolivälissä. Viljelijä Jari Vesanen kertoo, että luomumansikat kukkivat tavallista myöhemmin, mutta kukka-aihioiden määrä on ollut lähes tavanomainen.
– Viime syksynä lämpimät säät aiheuttivat mansikan punertumista vielä marraskuussa, ja ne marjat ovat ehkä poissa tämän kesän sadosta. Hometilanteessa ei voi havaita mitään merkittävää suuntaan tai toiseen verrattuna aikaisempiin kesiin, Vesanen pohtii.
Myös Etelä-Pohjanmaalla kylmä kevät hidasti luomumansikan kukintaa. Alavudella sijaitsevan Suutalan mansikkatalon viljelijä Pauli Suutala sanoo, että ensimmäisiä luomumansikoita odotetaan heinäkuun alussa, mutta pääsatoa vasta kuun puolivälin jälkeen.
– Tälle vuodelle erityistä on ollut se, että kasvusto on lähtenyt hitaasti liikkeelle. Hometilanne näyttää normaalilta, Suutala summaa.
Pohjois-Karjalassa luomumansikka kukkii vasta juhannusviikolla. Sikiönmäen luomutilan viljelijä Tero Tolvanen Rääkkylästä toteaa, että sato ajoittuu heinäkuun loppupuolelle.
– Sinänsä sadosta odotetaan viime vuotta parempaa, koska viileä alkukesä suosi marjoja, Tolvanen ennakoi.
Luomumansikan viljelijältä vaaditaan lujaa ammattitaitoa ja paljon manuaalista työtä, sillä viljelyssä ei käytetä kemiallisia torjunta-aineita. Esimerkiksi satotappioita aiheuttavaa harmaahometta voidaan torjua mehiläisten välityksellä levitettävällä sienivalmisteella. Tuhoeläimiä vastaan taistellaan niiden luontaisilla vihollisilla; muun muassa mansikkapunkit pidetään kurissa petopunkkien avulla.
Viime kesänä luomumansikan sato oli 288 000 kiloa. Marjojen kysyntä ylittää tarjonnan, sillä mansikan tuotanto luomuna on lisääntynyt verkkaisesti viime vuosina. ProAgria Etelä-Suomen luomuagronomi Kaija Hinkkanen arvioi, että luomu kyllä kiinnostaa tavanomaisia mansikanviljelijöitä, mutta viljelyn työläys ja satovaihtelujen suuret riskit jarruttavat siirtymistä luomuun.
– Luomumansikanviljely ei ole mitään rakettitiedettä, mutta luonnon armoilla ollaan kuitenkin hieman tavanomaista tuotantoa enemmän. Työtä ja riskejä ei välttämättä voida siirtää hintaan, paitsi siellä, missä maksukykyiset kuluttajat ovat lähellä. Luomussa saattaa pelottaa myös byrokratian lisääntyminen, Hinkkanen pohtii.
Etelä-Pohjanmaalla luomumansikoita viljelevä Pauli Suutala toteaa, että kasvinsuojelun lisäksi viljelyssä on haasteellista maan ravinteista huolehtiminen ilman keinotekoisia lannoitteita.
– Suurin työ maan ravinnetasapainon säilyttämiseksi täytyy tehdä jo pellon perustamisvaiheessa ja työtä jatketaan pitkäjänteisesti viljelyn aikana. Mutta kaikkea tätä työtähän kuluttajat arvostavat saadessaan myrkyttömiä mansikoita, Suutala sanoo.
- Luomumansikkatilat löytyvät kilkkaamalla täältä.
Kommentoi Facebookissa