Eduskunta hyväksyi käännytyslain täpärästi äänin 167–31 – näin kansanedustajat äänestivät

KÄÄNNYTYSLAKI Niin kutsuttu käännytyslaki, eli lakiehdotus väliaikaisista toimenpiteistä välineellistetyn maahantulon torjumiseksi oli toisessa ja ratkaisevassa käsittelyssä eduskunnan täysistunnossa perjantaina 12. heinäkuuta.

Laki oli säädettävä niin sanottuna poikkeuslakina. Poikkeuslailla voidaan tehdä perustuslakiin rajattuja poikkeuksia pakottavista syistä. Lain hyväksyminen edellyttää sen julistamista kiireelliseksi eduskunnan 5/6 enemmistöllä, jonka jälkeen se voidaan hyväksyä 2/3 enemmistöllä.

Kun eduskunnan puhemies ei äänestä ja yksi kansanedustaja oli poissa, viiden kuudesosan enemmistöön vaadittiin vähintään 165 puoltoääntä.

Täysistunnon keskustelussa perjantaina edustaja Atte Harjanne (vihr.) ehdotti edustaja Li Anderssonin (vas.) kannattamana, että lakiehdotusta ei julisteta kiireelliseksi. Sen lisäksi edustaja Laura Meriluoto (vas.) ehdotti edustaja Atte Harjanteen (vihr.) kannattamana, että lakiehdotus hylätään.

Perjantain keskustelussa edustajat käyttivät yhteensä 35 puheenvuoroa. Keskustelun jälkeen eduskunta äänesti molemmista ehdotuksista.

Ensin eduskunta äänesti lakiehdotuksen kiireelliseksi julistamisen puolesta äänin 167–31, mikä ylitti 5/6 enemmistön kynnyksen. Toisessa äänestyksessä eduskunta hyväksyi lakiehdotuksen äänin 167–31, mikä ylitti 2/3 enemmistön kynnyksen.

Kokoomuksen, perussuomalaisten, kristillisdemokraattien, LiikeNytin sekä eduskuntaryhmä Timo Vornasen kaikki edustajat äänestivät lain puolesta. Myös keskustasta kaikki läsnäolleet äänestivät hyväksymisen puolesta, vain torstaina synnyttänyt Annika Saarikko oli poissa. RKP:n eduskuntaryhmästä muut äänestivät puolesta, mutta ainoastaan Eva Biaudet vastaan.

SDP:n eduskuntaryhmästä 37 kansanedustajaa äänesti lain puolesta, kuusi vastaan äänestänyttä olivat Krista Kiuru, Matias Mäkynen, Elisa Gebhard, Nasima Razmyar, Timo Harakka ja Johan Kvarnström. Vihreiden ja vasemmistoliiton kaikki edustajat äänestivät lakia vastaan.

Eduskunta hyväksyi samalla hallintovaliokunnan mietintöön sisältyvän seuraavan lausumaehdotuksen:

”Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto seuraa aktiivisesti EU-lainsäädännön ja sen tulkintakäytännön kehitystä, sekä toimii aloitteellisesti Euroopan unionin komission ja muiden jäsenvaltioiden suuntaan, jotta Suomi saa tulevaisuudessa käyttöönsä kaikki EU-lainsäädännön välineellistetyn maahantulon torjuntaan ja hallintaan soveltuvat tuki- ja poikkeustoimet.”

Lue myös: Venäjä iski ohjuksin lastensairaalaan Kiovassa – ”Julmuuksilla ei ole rajoja”