YLEISURHEILU Suomalaisella yleisurheilulla on valtavat olympiaperinteet. Nykymaailmassa Suomen yleisurheilumainetta kannattelee lähinnä maineikas menneisyys, sillä viimeisimmästä suomalaisesta yleisurheilun olympiavoitosta tulee tänä vuonna kuluneeksi 20 vuotta.
Viimeisin yleisurheilun suomalainen olympiavoittaja on Arsi Harju, joka voitti kuulantyönnön kultaa Sydneyn 2000 olympialaisissa. Harjun toinen merkittävä, joskin vähemmän muistettu saavutus, on kuulantyönnön MM-pronssi Edmontonista 2001.
Vuonna 1974 syntynyt Harju nousi kotimaiselle huipulle 1990-luvun puolivälissä. Suomalainen kuulantyöntö eli tuolloin uutta nousukautta. Mika Halvari voitti Göteborgissa 1995 MM-hopeaa ja sai pian useita kovan tason kilpakumppaneita Suomestakin.
Harju oli mukana Göteborgin kisoissa, mutta ei läpäissyt karsintaa. Hän jäi MM-kisoissa karsintaan myös Ateenassa 1997. Sevillassa 1999 Harju pääsi finaaliin, mutta jäi siinä ilman tulosta.
Vuonna 2000 kaikki menikin sitten Harjulla nappiin. Olympiakisat järjestettiin Australiassa vasta syyskuun lopulla, mutta poikkeuksellisesta ajankohdasta huolimatta Harjun kunnonajoitus onnistui täydellisesti.
Sydneyn karsinnassa Harju työnsi henkilökohtaisen ennätyksensä 21,39. Finaalissa hän työnsi toisella kierroksella 21,29, mikä riitti olympiavoittoon.
– Tunsin, että ekalla saattaa tulla hyvä. Kyllä ne panokset kahteen ensimmäiseen työntöön menivätkin. Sain niihin sen, mikä nyt oli saatavilla, Harju kommentoi tuolloin YLE:n haastattelussa.
Juttuvinkki: Viimeisimmästä suomalaisnaisen yleisurheilun arvokisavoitosta kulunut 24 vuotta
Harju lähti kisoihin mitalisuosikkina, mutta kultaa häneltä ei odotettu. Voiton odotettiin menevän Yhdysvaltoihin.
Kisa olikin todella tiukka. Amerikkalaistyöntäjistä Adam Nelson otti Sydneyssä hopeaa tuloksella 21,21. John Godina sai pronssia hävittyään Nelsonille sentillä.
Harju oli ensimmäinen kuulantyönnön suomalainen olympiavoittaja 80 vuoteen. Ville Pörhölä oli voittanut kultaa Antwerpenin olympialaisissa 1920.
Harju valittiin 2000 vuoden urheilijaksi. Sydneyn kisoissa suomalaisista voittivat kultaa myös 49er-luokan purjehtijat Thomas Johanson ja Jyrki Järvi, mutta yleisurheilulajissa olympiavoittoa pidettiin tietysti kovempana saavutuksena.
Olosuhteiden valossa Harjun saavutus olikin merkittävä. Saivathan hänen kovimmat kilpakumppaninsa kotimaistaan selkeästi suurempaa rahallista tukea.
Suomessa huippu-urheilussa päättäjät elivät tuolloin brezhneviläisessä pysähtyneisyyden ajassa, jota voisi kuvailla sanoin ”keinutetaan junaa ja kuvitellaan, että se liikkuu”. Yleisurheilun suomalaiset huiput valittelivat jo tuohon aikaan rahallisen tuen riittämättömyydestä, mutta päättäjät eivät ryhtyneet konkreettisiin muutoksiin ennen 2010-lukua, jolloin mitalittomuus konkretisoi karun tilanteen.
Harju oli huipulla vielä seuraavallakin kaudella voitettuaan Edmontonin MM-kisoissa pronssia tuloksella 20,93. Vuoden 2002 EM-kisoissa Münchenissä hän sijoittui neljänneksi, mutta sen jälkeen hänen tasonsa hiipui.
Harju kärsi erilaisista vammoista ja lopetti uransa kauden 2005 jälkeen. Kuusi vuotta myöhemmin hän yritti vielä paluuta, mutta ei noussut enää huipulle. Kilpakentiltä hän vetäytyi kauden 2012 jälkeen.
Suomalaisen kuulantyönnön taso hiipui 2000-luvun puolivälin jälkeen. Laji sai 2006 paljon negatiivista julkisuutta Ville Tiisanojan dopingkäryn takia.
Uusia kuulantyönnön arvokisamenestyjiä Suomesta ei 2010-luvulla tullut. Ei tullut myöskään moukarinheitossa eikä kiekonheitossa. Yleisurheilulajeista vain miesten keihäänheitto on pitänyt Suomen viime vuosikymmenellä mitalikannassa.
Suomessa miesten ja naisten kuulantyönnön taso on viime vuosina ollut kansainvälisellä mittarilla hyvin heikko. Viime vuoden Kalevan kisoissa Arttu Kangas voitti kultaa tuloksella 18,33. Pronssiin riitti tulos 17,54.
Harjun parhaista tuloksista Suomen nykyiset parhaat työntäjät jäävät useamman metrin.
Teksti Otto Palojärvi
Lue myös: Seppo Räty puhui kaljanjuonnista ja kortinpeluusta – totuus oli toinen
Kommentoi Facebookissa