OIKEUSKANSLERI Helmikuussa 64 vuotta täyttänyt oikeuskansleri Jaakko Jonkka jää eläkkeelle toukokuun alussa. Hän on parhaillaan vuosilomalla ja tehtäviä hoitaa apulaisoikeuskansleri Risto Hiekkataipale.
Jaakko Jonkka on toiminut oikeuskanslerina vuodesta 2007 alkaen ja vaikka hän on kertonutkin pyrkineensä edistämään asioita ilman kohua, julkisuuteen viimeisenä vuotena nousi Jonkan arvostelu hallituksen lainvalmistelusta, jossa ”poliittinen kiire tuo sutta ja sekundaa”.
Valtioneuvoston oikeuskansleri on laillisuusvalvontaa suorittava virkamies. Joskus toiminta vie törmäyskurssille jopa presidentin kanssa. Edesmennyt Kai Korte esimerkiksi halusi tuomita rikoksiin syyllistyneet korkeatkin virkamiehet tiukasti lain kirjaimen mukaan.
Julkisuudessa Korte esiintyi rötösherrajahdissa erityisesti metro- ja Noppa-lahjusjuttujen yhteydessä, jolloin hänen välinsä presidentti Mauno Koiviston kanssa kiristyivät äärimmilleen.
Virkanimitys vedettiin takaisin
Oikeuskanslerin viran täyttämisen valmistelee oikeusministeriö. Nyt avautuvaa virkaa haki yhteensä yhdeksän henkilöä.
He olivat alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti, apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin ja oikeusneuvos Mikko Puumalainen, Turun yliopiston professorit Veli-Pekka Viljanen ja Raimo Siltala, oikeuskanslerinviraston kansliapäällikkö Kimmo Hakonen, hovioikeudenneuvos Jukka Lindstedt, valiokuntaneuvos Matti Marttunen sekä oikeuskanslerinviraston esittelijäneuvos Maija Salo.
Oikeusministeriö ilmoitti Helsingin Sanomien mukaan tehtävään hakeneille viime viikolla ehdottavansa oikeuskansleriksi Veli-Pekka Viljasta. Asian piti olla esillä valtioneuvoston yleisistunnossa eilen ja tänään presidentin esittelyssä.
Ilmoituksen jälkeen kerrottiin kuitenkin yllättäen, että asia on poistettu valtioneuvoston käsittelystä. Tasavallan presidentti olisi HS:n mukaan ilmoittanut nimitystä vastustavasta kannastaan pääministeri Juha Sipilälle.
Presidentti päättää – mitä päättää
Virallinen selitys on, että oikeuskanslerin nimitykseen haluttiin viikon lisäaika uuden oikeusministerin Antti Häkkäsen nimityksen johdosta – jota toki ei tiedetty vielä kun esitys vedettiin takaisin.
Oikeuskanslerin nimityksestä päättää presidentti, jonka ei tarvitse noudattaa valtioneuvoston esitystä. Aikoinaan se oli lähes maan tapa, presidentit ovat käyttäneet hyvinkin näkyvästi valtaansa nimitysasioissa. Jos valtioneuvosto muuttaa esitystään, erimielisyys ei näy julkisesti.
Vuonna 2000 presidentiksi valitulle Tarja Haloselle ei kelvannut Suomen Pankin johtajaksi tarjotut Mauri Pekkarinen tai Johnny Åkerholm, hän halusi johtajaksi Sinikka Salon. Sen jälkeen pankkivaltuusto esitti, että pankinjohtajiksi nimitettäisiin Esko Aho ja Ilkka Kanerva, Halonen nimitti Pentti Hakkaraisen.
”Presidentti odottaa asiassa hallituksen esitystä, eikä tiedä mikä se tulee olemaan”, Niinistö kommentoi oikeuskanslerinimitystä viestintäpäällikkönsä välityksellä.
Näin asia tietysti nyt onkin. Uuden ehdokkaan on uumoiltu olevan oikeustieteen tohtori ja valtioneuvoston alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti, entinen valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtaja, jonka vastuulla on viime aikoina ollut sote-uudistus.
Erilainen näkemys pakolaiskysymyksestä?
Nimitysasiasta voidaan näillä tiedoilla päätellä, että presidentti Niinistö on halunnut viestittää kantansa Tuomas Pöystin puolesta, tai hänellä on jotain Veli-Pekka Viljasta vastaan.
On tärkeää, että tasavallan presidentillä sekä oikeuskanslerilla on yhtenäiset näkemykset keskeisistä asioista. Kun yhteiskuntaa repivät tänä päivänä erilaiset ristiriidat, ei maata rakennetta, jos ristiriidat vallitsevat jo maamme korkeimmassa johdossa.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö piti vuosi sitten valtiopäivien avajaisissa harvinaisen suorasanaisen puheen, jossa hän kertoi kantanaan, että kansainväliset pakolaissäännökset eivät ole ajan tasalla. Jos niihin perustuvat kansalliset säädökset tehtäisiin nyt, sisältö olisi olennaisesti tiukempi.
Jokainen, joka osaa sanoa sanan ”asylum” – turvapaikka – pääsee sisään Eurooppaan ja Suomeen. Presidentti jatkoi toteamalla, että hädässä olevia on silti autettava ja ihmisoikeuksista pidettävä kiinni.
Veli-Pekka Viljanen arvioi puhetta Yleisradiolle toteamalla, että Suomi ei kuulu niiden maiden joukkoon, jossa kansainväliset sopimukset ovat vain poliittisia julkilausumia.
– Tässä avautuu sellaisia näkökohtia, jotka voivat… Jos tätä keskustelua jatketaan, voi nousta uudentyyppisiä kysymyksiä siitä, miten kansainvälisiin, erilaisiin sopimuksiin ylipäätään suhtaudutaan, Veli-Pekka Viljanen kommentoi Ylelle.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistöllä on oikeustieteellinen koulutus, hän on varatuomari ja toiminut muun muassa hovioikeudenneuvoksena.
Kommentoi Facebookissa