SOTE-UUDISTUS Tammikuun lopussa maakuntien perustamista sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamista koskevat lait tulevat eduskunnan käsiteltäviksi. Maakunnat perustettaisiin tämän vuoden heinäkuussa, ja niiden väliaikaishallinnon tilalle valitaan uudet päättäjät vuoden kuluttua maakuntavaaleilla, tammikuussa 2018. Toimintansa maakunnat aloittaisivat vuoden 2019 alussa.
Suomalaisten sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät maakuntien vastuulle. Valinnanvapauslain luonnoksen mukaan asiakas voisi listautua valitsemansa sosiaali- ja terveyskeskuksen asiakkaaksi vuodeksi kerrallaan, palveluihin liittyisivät maksusetelit, asiakassetelit ja henkilökohtainen budjetti ”maakunnan tekemän palvelutarpeen arvioinnin perusteella”. Voit lukea tarkemmin asiasta Päivän Lehden artikkelista Terveyspalvelut vapautuvat – ja se on monelle potilaalle aivan liian vaikeaa.
Julkisen sosiaali- ja terveyskeskuksen sijaan asiakas voisi valita myös jonkun muun ylläpitämän sote-keskuksen. Virkamiehet esittivät väliraportissa, että perustason palvelusta voisi vastata niin sanottu omatiimi, jossa tarjottaisiin yleislääkärin, sairaan- tai terveydenhoitajan sekä sosiaalityöntekijän palveluita.
Tätä kannattivat Kuluttaja- ja kilpailuvirasto sekä Suomen yrittäjät, näin pienet ja keskisuuret yhtiöt voisivat osallistua paikallisestikin sote-palveluiden tarjoamiseen. Yksityisille palveluntarjoajille avautuvat nimittäin mammuttimaiset peräti 17,2 miljardin euron suuruiset terveyspalveluiden markkinat. Se luonnollisesti kiinnostaisi terveysalan suuria ja pieniä yrityksiä.
Hallitus kuitenkin esittää lakiluonnoksessaan, että sote-keskuksen on tarjottava niin laajoja palveluja, että siihen kykeneviä yrityksiä ei Suomessa ole monta. Sellaisia ovat vain nykyiset terveysjätit.
Ruotsissa tuli mitta jo täyteen
Joku jo tietysti väittää, että suurilla yksiköillä kustannukset pienenevät ja toiminta on tehokkaampaa. Kuukausi sitten Yleisradio testasi eläinlääkäripalvelut, joiden maksut ovat lähes kaksinkertaistuneet Suomessa viiden viime vuoden aikana.
Edullisin oli pieni yksityinen eläinlääkäri. Kallein puolestaan Ruotsista Suomeen laajentunut suuri Evidensia, Euroopan johtava eläinlääkäripalveluita tarjoava yritys. Suomen eläinsuojeluyhdistysten liiton puheenjohtaja Helinä Ylisirniö kritisoi sitä, että suuret eläinlääkäriketjut hallitsevat käytännössä jo koko Etelä-Suomea.
– Niillä on monopoli, joten ne voivat vapaasti hinnoitella omat palvelunsa.
Ruotsissa kansalaisten terveysmarkkinat on vapautettu aikaisemmin. Julkistetun TNS Sifon tutkimuksen mukaan kahdeksan kymmenestä ruotsalaisesta on saanut mittansa jo täyteen. Terveyspalveluiden laatu on laskenut, veroja on vältelty ja terveyteen suunnatut verovarat ovat valuneet vääriin käsiin.
Sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo tiivistää suomalaisen sote-uudistuksen valmistelun kirjassaan Hyvinvoinnin vakuutusyhtiö:
”Poliitikot ovat opetelleet tämän teknisen sote-kielen, jonka turvin he voivat esiintyä äänestäjien suuntaan asiantuntijoina, vaikkeivät aina ymmärtäisi, mistä sote-uudistuksessa on kysymys. Tämä saattaa johtaa siihen, että uudistuksen lopputulos onkin jotain aivan muuta kuin päättäjät luulivat tekevänsä.”
Millaisia sitten ovat nämä hallituksen suosimat, ja markkinat tulevaisuudessa jakavat terveysjätit, joiden monimutkaiset omistukset johtavat valitettavan usein kansainvälisiin veroparatiiseihin?
Myymällä tulee miljonäärejä
Suomeen on jo muodostunut terveysjättiläisiä kuten Pihlajalinna, Attendo, Mehiläinen sekä Terveystalo. Ne ostavat tulevan sote-uudistuksen huumassa tällä hetkellä pienempiä terveyspalveluyhtiöitä sellaista vauhtia, että nyt julkaistu tieto on huomenna jo vanhentunutta. Tänään käytetty miljoona on tulevaisuudessa ansaittu miljardi.
Päätyvätkö jatkossa myös Kela-miljoonat vain suurten terveysjättien taskuun? Ylen MOT-ohjelma on selvittänyt, että vuonna 2013 esimerkiksi yksityisen työterveyshuollon Kela-korvauksista 88 miljoonaa päätyi Terveystalolle ja 51 miljoonaa Mehiläiselle, yksityisen sairaanhoidon tukena maksettiin Kela-korvauksia vielä 20 miljoonaa euroa kummallekin.
Pihlajalinna on suomalainen yhtiö, lääkäri Mikko Wirénin perustama yhtiö aloitti lääkärivuokrauksella, vuonna 2010 se hoiti jo Jämsän kaupungin Jokilaakson sairaalaa. Muutaman vuoden kuluttua Mänttä-Vilppula ulkoisti sille sote-palvelunsa, mukaan tulivat Parkanon ja Kankaanpään terveystoimet sekä Kuortane, Alavus, Ähtäri ja Soini, kahden Joensuussa sijaitsevan sekä Nurmeksessa ja Outokummussa olevien lääkärikeskusten kauppa. Vauhti ei ole laantunut, viime vuonna Pihlajalinna osti muun muassa oululaisen lääkäreiden rekrytointipalvelu MediApu Oy:n osakekannan.
Vuonna 2012 Pihlajalinna oli ostanut myös valtakunnallisen Dextran, jonka pääomistajasta Leena Niemistöstä tuli terveysbisneksen kirkkain äyrikuningatar. Hän sai verotietojen mukaan kaupasta vähintään 24 miljoonaa euroa ja nousi Pihlajalinnan neljänneksi suurimmaksi omistajaksi. Yritystoiminnalla vaurastumisessa ei sinänsä ole mitään paheksuttavaa, päinvastoin.
Rahastoyhtiö Sentica Partnersin irtauduttua omistuksestaan vuonna 2016 suurin Pihlajalinnan omistajaryhmä noin neljänneksen osuudella on nyt Lähitapiola ja Tapiola, Wirénin perheyhtiön jälkeen seuraa Työvakuutusyhtiö Elo. Pihlajalinnan liikevaihto nousi jo 213,3 miljoonaan, kun se kesäkuussa 2015 listautui Helsingin pörssin päälistalle.
Jo nyt – ennen sotea – Pihlajalinnan Mikko Wirén kritisoi Helsingin Sanomissa, että Jyväskylässä suoritettavan kokeilun perusteella yhtiön saama raha palveluista on liian pieni. Hintoja on nostettava.
Paratiisissa on saari
Attendo perustettiin Ruotsissa vuonna 1985 ja siitä syntyi pohjoismainen konserni yhtiön ostettua neljän suomalaislääkärin MedOne-yrityksen vuonna 2007. MedOnen pääomistajat kuittasivat kaupasta yhteensä noin 76 miljoonaa, kun puolet omistuksesta oli kierrätetty ensin sijoitusyhtiö Sponsorin kautta. Tällä hetkellä Attendon palveluksessa on 7 750 työntekijää Suomessa.
Attendon liikevaihto Suomessa oli vuonna 2015 noin 452 miljoonaa euroa, josta se maksoi yhteisöveroa Suomeen 6,8 miljoonaa eli 1,5 prosenttia liikevaihdosta. Kansalaisjärjestö Finnwatch otti aikoinaan Attendon tutkinnan kohteeksi ja selvitti sen omistuksen johtavan luxemburgilaisen tytäryhtiön kautta Jerseyn saarille, veroja välteltiin aggressiivisella verosuunnittelulla ja korkeakorkoisilla konsernilainoilla.
Nyt Attendo opettaa verosuunnittelua myös lääkäreilleen tytäryhtiönsä Terveyden Tuottajat Oy:n kautta, hajauttamalla tulot sekä ansiotuloihin että vähemmän verotettuihin pääomatuloihin. Kohu nousi myös, kun Attendo tarjosi lääkäreitä vankiloihin 50 centin tuntihintaan, saadakseen siinä sivussa myytyä myös erikoislääkäreiden palveluita 200 euron tuntihintaan.
Attendon kanssa lähes samansuuruinen Mehiläinen-konserni teki vuonna 2010 liikevoittoa 34,6 miljoonaa euroa, josta se maksoi yhteisöveroa vaivaiset 365 000 euroa. Se ei ollut laitonta, mutta ehkä moraalitonta ja toiminta linkitettiin jälleen Jerseyn veroparatiisiin. Seuraavana vuonna 30 miljoonan voitosta maksettiin veroa 600 000 euroa ja vuonna 2012 yhteisöveroa 27,2 miljoonasta 1,7 miljoonaa euroa. Nykyinen terveysjätti syntyi, kun Mehiläinen ja Mediverkko yhdistyivät vuonna 2014.
Vuonna 2015 Mehiläinen teki 445,5 miljoonan euron liikevaihdolla 19,2 miljoonan verotettavan tuloksen, yhtiö työllistää 9 300 henkilöä. Mehiläisen omistavat nykyisin pääomasijoittajien Tritonin, KKR:n ja HgCapitalin hallinnoimat rahastot, eläkeyhtiöt Ilmarinen ja Varma sekä rahastojen kautta muita omistajia.
Hillittyä ja kotimaiselta kuulostavaa omistajailmoitusta voi purkaa kertomalla, että Tritonilla on konttori myös Jerseyn veroparatiisisaarella, KKR on amerikkalainen sijoitustaho ja HgCapital on perustettu Englannissa.
Kauppa käy nyt kuumana
Vuonna 2013 Suomen suurimpiin terveyspalveluyrityksiin kuuluneen Terveystalon omistanut brittiläinen pääomasijoittaja Bridgepoint myi yhtiön ruotsalaisen Wallenberg-suvun EQT-pääomasijoitusyhtiölle. Molemmat yhtiöt toimivat Luxemburgin kautta. Uusi omistaja säilytti Bridgepointilta saadut hallinnointiyhtiöt sekä perusti useita uusia holding-yhtiöitä, sijoittajia edustava EQT VI-rahasto on rekisteröity Guernseyn verokeitaaseen, Englannin kanaaliin Jerseyn kupeeseen.
Nykyisin Terveystalo ilmoittaa, että ”Terveystalo-konserni tai sen tytäryhtiöt eivät ole maksaneet voittoja, osinkoja, korkoja tai konserniavustuksia ulkomaille, ja Terveystalo maksaa kaikki veronsa Suomeen”. Terveystalon liikevaihto vuonna 2015 oli 324 miljoonaa euroa, ja se kertoo maksavansa yli 14,5 miljoonaa euroa veroja – joista suurin osa on kuitenkin arvonlisäveroa. Yhteisöveron määrän se jättää kertomatta.
Marraskuussa 2016 Terveystalo fuusioitui Helsingin Diakonissalaitoksen omistaman Diacorin kanssa, mikä synnytti pääkaupunkiseudulle entistä suuremman yksikön. Peli käy kuumana, Pihlajalinna on luvannut vastata fuusioon omilla yritysostoillaan. Joulukuussa Terveystalon kaupan kohteena oli Porin Lääkäritalo.
Jotta sijoittajat, rahastot ja holding-yhtiöt muodostaisivat vielä vaikeaselkoisemman omistuskokonaisuuden terveyspalveluiden markkinoilla, mukana häärii lisäksi Suomen itsenäisyyden juhlavuoden rahasto Sitra. Se on ulkoistanut sijoitustoimintansa yksityisille yhtiöille, terveyspalveluiden osalta Terveysrahasto Oy:lle.
Terveysrahastoa hallinnoi kaksi entistä Sitran työntekijää Korona-Invest Oy:n lukuun ja he molemmat saavat tuloksesta riippumatta enemmän palkkaa kuin pääministeri. Terveysrahasto osallistui kyseenalaisesti Pihlajalinnan bulvaanina Jokilaakson Terveys Oy:n osakekauppoihin, jotta Pihlajalinna saisi pikakaupoilla yhtiöstä enemmistön ja määräysvallan Jämsän seudun sairaiden laskutukseen.
Parhaiten maksavan palveluksessa
Sote sai aikoinaan alkunsa, kun silloisen pääministeri Jyrki Kataisen hallitus esitteli hallitusohjelmansa kesällä 2011. Sotea ryhtyivät vetämään ministerit Paula Risikko ja Maria Guzenina. Demarit vaihtoivat kahden vuoden kuluttua Guzeninan Susanna Huoviseen, mutta hanke tuntui juuttuneen paikalleen.
Maaliskuussa 2014 hallitus oli yllättäen löytänyt opposition, ja puolueiden puheenjohtajat kertoivat yhdessä sopineensa uudesta hallintomallista, Kataisen rinnalla hymyilivät Jutta Urpilainen, Juha Sipilä ja Timo Soini.
Katainen pelastettiin Brysselin komissaariksi ja kuntaministeri Henna Virkkunen lähti Euroopan parlamenttiin. Sosiaali- ja terveysministeriksi nostettiin kokoomuksen Laura Räty. Kun Alexander Stubbia oli käristetty pienellä hiilloksella, seuraavissa vaaleissa voittajapuolueet keskusta ja perussuomalaiset jakoivat ministeriön, Juha Rehulasta tuli peruspalveluministeri ja Hanna Mäntylästä sosiaali- ja terveysministeri.
Kokoomuskonkari Pertti Salolainen on ilmoittanut huolensa suurtoimijoiden kaappaamista terveysalan markkinoista, hintojen tulevista nousuista ja terveysjättien verojen pitämisestä Suomessa.
– Ettekö huomaa mitä kentällä jo tapahtuu? Salolainen kirjoittaa Twitterissä.
Kyllä kokoomuksessa on huomattu. Entinen kansanedustaja ja valtuustoryhmän puheenjohtaja Lasse Männistö siirtyi Mehiläisen terveydenhuollon ulkoistuksen johtajaksi, Laura Räty Terveystaloon, ministeriryhmän erityisavustaja Joonas Turunen Mehiläisen liiketoiminnan kehityspäälliköksi. Saatuja sisäpiirin tietoa ja suhteita ei häpeillä käyttää parhaiten maksavan liiketoiminnan hyödyksi.
Kohta on jo kiire myydä
Hallituskolmikon köyhintä ei asia vain tunnu liikuttavan. Mäntylän ministerinä korvannut perussuomalaisten Pirkko Mattila antoi lokakuussa 2016 kummallisen haastattelun Sunnuntaisuomalaiselle. Kun puolue oli aikaisemmin vankasti puolustanut terveyspalvelujen hoitamista julkisina palveluina, Mattila myönsi, ettei puolueen kädenjälki juurikaan näkynyt nyt sote-linjauksissa.
– Entä sitten? On muita meille tärkeitä kysymyksiä.
Perussuomalaisten lähipiirissä lienee vähemmän miljonäärisijoittajia kuin keskustan ja kokoomuksen bisnesmiehillä, eikä soinilaisia ole varsinaisesti headhuntattu yritysten yhteiskuntasuhteiden hoitajiksi.
Tärkeitä kysymyksiä olisi kuitenkin tietää, mitä sidonnaisuuksia löytyy ja kuka oikeasti omistaa terveysjätit monimutkaisten kuvioiden kautta. Ehkä jopa varmistaa, että myös suomalaisten sairaiden Kela-korvauksilla ansaitsevat yritykset maksavat veronsa asiallisesti Suomeen. Ehditään sitä jahdata jo veneenomistajiakin, että varmasti rekisteröivät paattinsa kotimaahan.
Toiveena olisi, että sillä kuuluisalla Sari Sairaanhoitajalla olisi halutessaan tulevaisuudessa menestymisen mahdollisuus myös yrittäjänä Suomessa. Lasse Lääkärillä on jo kiire myydä menestyväkin lääkärikeskuksensa jollekin suurista terveysjäteistä.
Kun sote-uudistus tulee, siihen päättyvät suomalaisten pienten ja keskisuurten terveyspalveluyrittäjien menestystarinat.
- Artkkelin lähteenä lukuisat eri julkaisut kuten yhtiöiden toimintakertomukset, valtioneuvoston julkaisut, Yleisradio, Helsingin Sanomat, Verkkouutiset, Demokraatti ja Uusi Suomi.
- Päivän Lehden muut vuoden 2017 luetuimmat jutut löydät tästä
Kommentoi Facebookissa